Terveisia latakon toiselta puolelta kaliforniasta. Tanne mun miehen tyo meijat talla kertaa lennatti.
Ensimmaiset paivat on menny tarpeellisten tavaroiden ja ruoan hankkimisessa ja tietty jet lagista toipuessa. Meille on onneks muutamaks kuukaudeks vuokrattu kalustettu kamppa joten mitaan huonekaluja ei onneks tarvinnu lahtee metsastamaan. Eli tarpeelliset tavarat oli lahinna autoistuin ja isommalle pojalle pyora. Sita pyoraa se on vainonnu nyt pari kuukautta ja hyva ettei sita tarvinnu heti lentokentalta suoraan lahtee ostamaan. Tanaan on myos metsastetty kesavaatteita ja slapareita. Etta niinkin hyvin tanne tuloon valmistauduttiin. Tai oikeestaan pojilla on ihan hyvin vaatteita. Me kun pakattiin niille Engalannista Suomeen lahtiessa melkeen kaikki vaatteet mukaan.
Mutta mina urvelo en sitten oo ajatellu taas nenaani pidemmalle. Ma oon jo suomessa valittanu kuinka ma oon joutunu tulee toimeen muutamalla paidalla ja muutamalla parilla housuja. Onneks aitilta ja siskolta sain siella lainaan sen mita tarvitsin. Jotenkin ma olin ajatellut etta mulla ois kuitenkin pakattuna niita kesavaatteita ja kenkia niissa viidessa matkalaukussa jotka meilla oli. Mutta ei ollu. Mulla on kaks hametta. Toinen (liian) lyhyt ja toinen pitka (ja liian nakinkuori kaikkien niitten patkisten ja karjalanpiirakoitten jalkeen), kahet pitkat housut, kahet villaset sukkikset, ne kaks pitkahihasta, ja kaks vahan hienompaa lyhythihasta. Niin ja kengat jotka voisin luokitella jopa talvikengiksi. Etta sellasella varustuksella. Tanaan onneks loysin ne slaparit mutta muu kesainen varustus on viela loytamatta. Kesaisten vaatteiden loytaminen kaliforniassa ei ookkaan niin yksinkertasta kun vois kuvitella. Taalla nimittain on kaupat pullollaan neuleita, talvitakkeja, hanskoja ja pipoja. Ja ulkona 30 astetta lamminta...
Onneks meille tulee ehka jo ens viikolla iso kassillinen meijan vaatteita joten enkohan ma sinne asti parjaa.
Perjantaina kun mies oli toissa niin kaytiin poikien kanssa vahan kavelylla tassa lahella. Hirveen kauas ei jaksettu menna koska oli aika kuuma.
Mutta mina urvelo en sitten oo ajatellu taas nenaani pidemmalle. Ma oon jo suomessa valittanu kuinka ma oon joutunu tulee toimeen muutamalla paidalla ja muutamalla parilla housuja. Onneks aitilta ja siskolta sain siella lainaan sen mita tarvitsin. Jotenkin ma olin ajatellut etta mulla ois kuitenkin pakattuna niita kesavaatteita ja kenkia niissa viidessa matkalaukussa jotka meilla oli. Mutta ei ollu. Mulla on kaks hametta. Toinen (liian) lyhyt ja toinen pitka (ja liian nakinkuori kaikkien niitten patkisten ja karjalanpiirakoitten jalkeen), kahet pitkat housut, kahet villaset sukkikset, ne kaks pitkahihasta, ja kaks vahan hienompaa lyhythihasta. Niin ja kengat jotka voisin luokitella jopa talvikengiksi. Etta sellasella varustuksella. Tanaan onneks loysin ne slaparit mutta muu kesainen varustus on viela loytamatta. Kesaisten vaatteiden loytaminen kaliforniassa ei ookkaan niin yksinkertasta kun vois kuvitella. Taalla nimittain on kaupat pullollaan neuleita, talvitakkeja, hanskoja ja pipoja. Ja ulkona 30 astetta lamminta...
Onneks meille tulee ehka jo ens viikolla iso kassillinen meijan vaatteita joten enkohan ma sinne asti parjaa.
Perjantaina kun mies oli toissa niin kaytiin poikien kanssa vahan kavelylla tassa lahella. Hirveen kauas ei jaksettu menna koska oli aika kuuma.
Tassa ihan vieressa on pieni ja perhosfarmi ulkoilupolkuja ja siella me kaytiin samoilemassa. Kaveltiin ihan meren rantaan asti ihailemaan nakymia.
Reissulta ei muuta kuvaa ole kun tama. Pieni mies ei meinaan jaksanut kavella joten kameran sijaan mun sylissa oli lapsi. Mutta lupaan lisaa kuvia ihan lahitulevaisuudessa.
Nyt on pakko ottaa pienet paikkarit etta jaksaa valvoa edes sinne yhdeksaan.
Reissulta ei muuta kuvaa ole kun tama. Pieni mies ei meinaan jaksanut kavella joten kameran sijaan mun sylissa oli lapsi. Mutta lupaan lisaa kuvia ihan lahitulevaisuudessa.
Nyt on pakko ottaa pienet paikkarit etta jaksaa valvoa edes sinne yhdeksaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti