torstai 10. joulukuuta 2015

Meidan koti osa 2

Meinas taa toinen osa meidan kodin esittelysta jaada kokonaan. Mutta tassa siis meidan ylakertaa.


Ylakerrassa heti rappusten jalkeen on isomman pojan huone.




Tassa on pieni parveke jossa on nyt kolme paivaa majaillut heinasirkka. Sen ehka tarkkasilmaisimmat huomaa kuvasta.



Huoneessa on runsaasti sailytystilaa ja oma kylppari.



Tallainen kaytava avautuu pojan huoneelta ja jos lahtee portaista vasemmalle.



Vasemmalla on pyykkihuone. Ma oon niin rakastunu tahan ja noihin koneisiin varsinkin. Ne on niin ideaalilla korkeudella ettei tarvi paljon kyyristella. Eipa oo tullu ikava sita englannissa pienessa keittiossa pyykkaamista.



Pyykkihuonetta vastapaata on pienimman pojan huone. Taallakin on oma vaatehuone ja kylpyhuone.





Kaytavan paassa on sitten meidan master suite jota hyvalla omalla tunnolla voi siksi sanoa.





Meilla on oma kylpyhuone myos jossa on vessa, suihku ja kylpyamme. Ja molemmille omat puolet vesialtaineen ja peileineen.







Peilioven takana on meidan vaatehuone joka on toiminut lahinna varastona.



Sellaista meilla viela muutama viikko. 15 paiva saadaan avaimet uuteen kotiin ja jos hyvin kay myos meidan tavarakontti jaettas samana paivana. Yritetaan kiireella saada koti sellaiseen kuntoon etta voidaan viettaa joulu siella.

Uutta kotipostausta sitten sielta.

tiistai 1. joulukuuta 2015

Joulukuun ensimmainen

Ma oon niin huono tassa. Ensin ma kuukausia mietin etta on liian aikasta alkaa hehkuttamaan joulua. Suunnittelemaan kortteja, lahjoja, ostamaan koristeita ja hommaamaan kalentereita.
Ja aina kay nain: luen facebookista etta huomenna on ensimmainen paiva joulukuuta. Miten taa taas nain meni?
Vanhemmalle pojalle sentaan oli kalenteri. Jotain sentaan opin viime vuodesta kun legon kalenterit oli loppuunmyyty siina vaiheessa kun ma herasin tahan kalenteri hommaan.
Pienempi jai tana vuonna ilman.. Ja melkoinen paska aiti fiilis on talla hetkella. Kylla ma jossain kohtaa viime viikolla pikaisesti mietin etta pitas jotain keksia mutta kaikessa kiireessa se jai.

Joulu on mun rakkain juhla-aika ja haluaisin juhlistaan sita ihan koko kuukauden mutta jotenkin on taas sellanen tilanne etta joulu karsitaan kasaan siita mita saadaan.
Kaikki joulutarvikkeet on meinaan edelleen siella kontissa tulossa joka on jossain. Talla hetkella nayttaa toivottomalta saada tavararoita tanne jouluksi. 
Ja blogia pidempaan lukeneet tietaa mun taipuvuuden pihistelyyn joten kaiken ostaminen uutena ei oikeen nappaa. (tulee taas kuitenkin alennusmyynneista haalittua sita sun tata joulukoristetta)

Jotain jouluista on kuitenkin saatava. Muutama koriste on jo tuloillaan. Esittelen niita kunhan ovat esittelykunnossa.

Ja yhden uuden perinteen sain lapsille aloitettua. Tahan ma oon tormanny ekan kerran muutama vuosi sitten jossain blogissa ja olen halunnut toteutta sen meillakin.


Elf on the shelf muutti meille eilen. Loysin tan paketin jo kauan sitten Costcosta mutten raaskinut ostaa. Eilen jaljella oli enaa kaksi naita joten oli pakko napata meille toinen niista. Pakettiin kuului kirja ja tonttu. Tonttuja oli saatavilla seka tyttoja etta poikia.
Niille jotka tarinaa ei tieda on tontun idea se etta tonttu tulee taloon joulukuun ensimmainen paiva "vahtimaan" lapsia. Tonttu tekee joka yo retken korvatunturille raportoimaan joulupukille lapsien tekemisesta. Joka aamu tonttu on uudessa paikassa josta lapset saavat sen etsia. Pinterestissa on paljon kivoja ideoita mita tonttu oisin kotona puuhaa.

Meilla tonttu, joka nimettiin Elfieksi, oli viime yona etsinyt pojan joulukalenterin ja odotteli innoisssan sen avaamista aamulla.


Minnekkahan sen ensi yona laittais...

tiistai 24. marraskuuta 2015

Meidan koti osa 1

Vaikka nykyinen residenssimme onkin vaan valiaikainen niin ajattelin silti valayttaa teille meidan tan hetkista asumusta. Taa tulee kahdessa osassa siita syysta etta vaikka meilla taalla juurikaan tavaraa ole niin on taysin mahdotonta pitaa seka alakertaa etta ylakertaa siistina. Mutta sen pidemmitta puheitta tervetuloa meille.

Me ei juurikaan kuljeta etuoven kautta silla suurimmaksi osaksi liikutaan autolla joten kuljetaan autotallin kautta.


Etuoven viereisesta portista paasee myos meidan "pihalle."


Kun ulko-oven avaa on vastassa rappuset ylakertaan.


Vasemmalla on pieni kaappi missa sailytettaan moppeja ja imuria ja pihan istuimien pehmusteita ja pieni hyllykko seka autotalli. (Toinen autoista on talon omistajan.)


Autotallista tullessa nakyma on tallainen. Kohti olohuonetta, keittiota ja ruokailutilaa


Alakerran WC on siina valissa


Olohuone ja ruokailutila. Taman poydan aaressa me ei syoda koskaan. Ihan vaan siita syysta etta tuolit on valkoiset ja meilla on kaksi lasta. Tuskin tarvinnee sen kummemmin selitella :)




Keittiossa on ihanasti tilaa. Ja mika tarkeinta, koko tama tila on todella avointa joten voin hyvin haarailla keittiossa ja naen aina mita pojat puuhaa.




Keittion vieressa on myos ruokatila ja me ollaan kaytetty ainoastaan tata.


Tama murheen kryyni eli amerikkalaisten rakastama kaasuliesi meinas aiheuttaa mulle harmaita hiuksia heti alkuunsa. Meni ainakin yksi pohjaan palanut jauheliha kastike ja parit riisin keitot etta paastiin yhteisymmarrykseen. Nyt me ollaan jo ihan valeissa.


Keittiosta ja olohuoneesta paasee meidan "suuren suurelle" takapihalle. Pihan koko nyt ei juurikaan harmita silla ulkoilut voi hoitaa myos kodin ulkopuolella.


Takapiha kiertaa tata taloa. Alkaa tuosta keittion vieresta ja paattyy sinne etuoven portille.



Meilla meni ehka kaks viikkoa ennenkun tajuttiin etta pihallahan on sitruunapuu




Myos talta puolelta paasee ulos


Ja sitten ollaankin jo taas etuovella



Kiva kun kavit!




maanantai 16. marraskuuta 2015

Elizabeth Ardenin tuoksukynttilat

Viime aikaiset postaukset on ollu lahinna paivityksia arjesta joten on jo aika siirtya muihinkin aiheisiin. Ja yhteen mun rakkaimmista. Ostoksiin.
Taalla shoppailun luvatussa maassa on joskus vaikea pitaa kukkaron nyorit kiinni. Mutta oon omasta mielestani selvinny oikeen mallikkaasti. Niiden muutamien pakollisten vaateostoksien lisaksi en oo monta kertaan sortunut. Meilla on jossain tuolla atlantilla kontillinen tavaraa tulossa ja nyt ollaan kalustetussa asunnossa joten mitaan ei valttamatta tarvita.
Mutta koska omaan kotiin muuttaminen jo haamottaa ensi kuussa en voinut vastustaa ostamasta muutamaa tuoksukynttilaa. Ei siis mitaan radikaalia, suurta ja kallista, vaan tuoksukynttiloita.


Naa Elizabeth Ardenin kynttilat oli musta todella tyylikkaita mutta lopullisen ostopaatoksen tein toki tuoksujen perusteella. Tarjolla oli kolme erilaista tuoksua ja koska en osannut valita niin paatin ottaa kaikki kolme.

Ensimmaisena mun huomion kiinnitti tama, sauna warmth. En olis muuten varmaan edes huomannut naita ilman tuota sauna sanaa. Tuoksu ei sinallaan muistuta saunaa mutta joku tassa tuoksussa on joka saa mielen palaamaan sinne koti suomeen. Ja suomalaisen kaliforniassa on otettava sauna sellaisessa muodossa minka se saa. Vaikka sitten lasipurkissa.


Taa toinen on nimeltaan fireside retreat. Taa on ehka mun lemppari ja sopii kylmiin talvi-iltoihin taydellisesti. Taa tuoksuu meinaan ihan jollekkin vuoristomokin takalle. Ja itse asiassa taa tuoksu oli yhdessa talossa mita kaytiin katsomassa. Talo oli kaunis ja kauniisti sisustettu ja talon omistaja mita mukavin. Meille valitettavasti liian kallis joten saan vaan tyytya nauttimaan samasta tuoksusta.


Viimeinen tuoksu on ihan eri maata kun kaksi edellista. Grapefruit ginger. Todella sitrusmainen ja pirtsakka. Ehka sopivampi kesaan kun tahan vuodenaikaan joten jaa odottelemaan kayttoa.


Sellaisia ostoksia.


Mika on sun suosikki tuoksu tahan vuodenaikaan?



sunnuntai 15. marraskuuta 2015

Viikonloppua kuvina

Taas on yks viikonloppu kohta takana ja ajattelin vilauttaa teille meijan viikonlopun tekemisia. Taa viikonloppu meni taas yhdessa hujauksessa. Ollaan oltu aika paljon liikenteessa. Vaikka toisaalta aina sunnuntaisin tuntuu silta vaikkei olis mitaan tehny.

Perjantaina me suunnattiin suoraan koulusta rannalle ja puistoon. Taa on yks niista harvoista paikoista joissa pojat ei roiku mussa vaan touhuaa omiaan. Saa siis aitikin hetken levahtaa. Ja mikas siina on istuskellessa kun maisemat on mita mahtavimmat. 




Lauantai aamu meilla alko siivoomisella. Tosin kovin siistia ei meilla tullut koska homma oli lahinna moppisotaa. Mutta mika tarkeinta ma sain rauhassa paistaa aamupalaks banaanilettuja.


Meidat oli kutsuttu lauantaina miehen kollegan tyton synttareille jonne mentiin melkeen suoraan jaakiekkotreeneista. Hyvin loyty virtaa viela hula hulata tunnin luistelun jalkeen.



Mulla oli koko lauantain ihan veto pois. Join perjantaina lasin viinia ja sankyyn mennessa ei sitten vasyttanytkaan ja paadyin juttelemaan facebookissa slovakialaisen ystavani kanssa puoli kahteen asti aamulla. Koskahan sita oppii ettei nain vanhana enaa jaksa valvoa. Viime yona sitten otin takasin ja nukuin lahes 12 tuntia. Teki hyvaa. Tanaan on ollut taas ihan normaali olo. 

Talta paivalta ei oo yhtaan kuvaa. Ollaan taas oltu lennossa koko paiva eika kameraa mukana. 
Ens viikolla oon poikien kanssa kolmistaan kun mies lahtee tyomatkalle. Ma en yhtaan tykkaa kun se joutuu reissaamaan, Varsinkaan kun viime aikoina on sattunut ja tapahtunut kaikenlaista mutta minkas teet. Nyt ma lahden valmistelemaan ruokaa.

perjantai 13. marraskuuta 2015

Sita tavallista

Tietenkin juuri kun aloin taas paasta paivittamisen makuun niin meilla katkesi netti. Toisaalta se oli hyvakin koska mulle on Englannissa asuessa kehittynyt jarkyttava nettiriippuvuus. Facebook, Pinterest, Instagram, Google.. nain niinkun muutaman mainitakseni. Naita ma plaraan paivat pitkat. Ja ma googlaan aina kaiken. Ihan. Kaiken. Joten pieni tauko teki ihan hyvaa. (Paasinpahan candy crashissa taas muutaman tason eteenpain..)

Mita muuta taalla on silla aikaa tapahtunut? No vanhempi lapsi aloitti siis koulun. Ja han viihtyy siella todella hyvin. On yhta hymya aina kun haen hanet koulusta. Ystaviakin on jo loytynyt eika kertaakaan ole tarvinnut pakottaa kouluun. Taa on suuri muutos siihen miten koulu alkoi Englannissa. Ma olen niin onnellinen etta saatiin poika tohon kouluun. Worth every penny!

Pari viikkoa sitten myos juhlittiin halloweenia. Meille ensimmainen laatuaan. Karkkia tuli ja taas ollaan yhta kokemusta rikkaampia.




Muuten ollaan vaan eletty tavallista arkea. Kouluun viemisia ja hakemisia, kaupassa kayntia, poikien riitojen selvittelya, lelujen keraamista... Sita ihan tavallista. Niin ja ollaan etsitty uutta kotia tietenkin. Vajaa kymmenen ollaan kayty lapi ja yhdessa nyt kayty kahdesti. Siita meille todennakoisesti tulee uusi koti.

Nyt viela pyykkivuoren kimppuun ennen viikonlopun alkua. Rentouttavaa viikonloppua ruudun toiselle puolelle.