Vuosi sitten

Vuosi sitten mielessa pyori moni asia. Muutto Englantiin, talon myyminen, vanhan taakse jattaminen ja uuden aloitus. Oliko ratkaisu lahtea sittenkaan oikea ratkaisu?

Mutta ennenkaikkea mielessa pyori pienen pieni ihmisen alku joka lammitteli keskoskaapissa.

Minusta oli juuri toistamiseen tullut pienen keskospojan aiti.

Kaikki oli pojalla onneksi hyvin ja han oli terve enka olisi malttanut odottaa etta saan tuon pienen nyytin kotiin. Mutta piti malttaa etta poika saa keratty vahan voimia ja lisaa painoa.

Alku oli, yhtaan kaunistelematta, rankkaa. Mutta siita selvittiin. Onneksi mulla oli aiti auttamassa.

Paljon on kerinnyt vuodessa tapahtua ja poikakin on kasvanut "isoksi." Ja on selkeesti ihan omanlaisensa persoona. Temperamenttinen kuten aitinsa. Rakastaa suukotella ja heitella palloa.

Ja veljekset ovat toisilleen kaikki kaikessa. Vaikkei yhteista kielta viela olekkaan niin silti talossa raikaa iloinen nauru kun pojat "kertoo" toisilleen juttuja.

Olo on hieman haikea kun tama ei enaa ole mikaan vauva. Enka tieda tuleeko tahan talouteen enaa sellaista. Mutta vaikka meidan lapset olisikin tassa niin olen onnellinen naista kahdesta mitka olen saanut.

Ja kai jollain tapaa lapset on aidille aina niita pienia vauvoja

Vauvalle vaatteita

Kiitokset Lattenainen kun vinkkasit ettei kuvat postauksissa nay. Vahan piti asiaa tutkiksella ja kavi ilmi etta saadakseen kuvat nakyviin postaukset pitaa kirjottaa Bloggerin applikaatiolla joka kauniisti sanottuna... On huono. Sanoinhan etta bloggaaminen padilla on haastavaa ja nyt se on ehka vielakin haastavampaa. Mutta nailla mennaan.

Ja kiitos myos sina joka vinkkailit niista alueista Lontoossa. Sun kommentit on suureksi avuksi.

Jostain syysta en paase vastaamaan kommentteihin tuolla kommenttiboksissa, siksi naa tulee tassa postauksen yhteydessa.

(Onkohan vika oikeesti mussa vai tassa laitteessa kun ei mikaan tunnu onnistuvan)

Taa viikko oli jostain syysta paljon rankempi kun eka viikko tata yksin pyorittamista. Tuntuu ettei ehdi edes hetkeksi hengahtaa kun aina pitaa olla jotain tekemassa. Kaiken kukkuraksi sain viela tietaa etta isompi poika pitaisi olla koulussa jo kello 8.00 kun ollaan tahan asti oltu siella n.10-15 minuuttia yli. Ennen riitti etta poika oli siella viimeistaan 9.00. En tieda mista moinen muutos mutta meille se nyt aiheutta sen etta pitaa herata viela aikasemmin. Ja aamuruuhkat huomioon ottaen olen onnellinen jos selvitaan silla etta lahdetaan puol tuntia aikasemmin.. 

Mutta jottein otsikko menisi ihan metsaan niin vahan ostoksia. 

Vaikka isompi lapsikin on poika ja me kaytetaan tosi paljon samoja vaatteita talla pienemmalla niin jotain  on pakko ostaa uutta. Se takia etta vauvan vaatteet vaan on NIIN sopja mutta myos siksi etta isompi syntyi kesalla ja taa pienempi talvella. Joten suurin osa nyt sopivista vaatteita on kesakeleille tarkotettu.

Kaikki ei oo nyt sopivia vaan odottelee tulevia lisasentteja. 

Tuo raidallinen haalari/kokopuku on ihan ehdoton suosikki. Se on Zarasta ja muistaakseni 12,99€. Ihanan pehmoista puuvillaa joten varmasti mukava paalla.

Itseasiassa suurinosa naista on Zarasta. Harmaa-punaraitainen on "romukaupasta" 3,95€ ja sisaltaa myos housut.

Semmosia ostoksia talla kertaa. Tanaankin tein yhden ihanan loydon. Tosin itselleni. Sen esittelyn jatan toiseen kertaan.

Taalla toi pieni mies valittaa nalkaa joten tan aitin nettiaika oli tassa.

Mukavaa lauantai-iltaa kaikille!

Sellanen loppukaneetti viela pakko lisata tanne loppuun etta asken kun laitoin tata postausta tonne blogilistalle niin siella kun on sellanen linkki etta ilmota asiaton blogi niin mahan sitten mohlasin sormeni siihen ja tein imotuksen omasta blogistani.. Etta jos taa nyt sitte haviaa johonkin niin siina syy. Jannityksella seuraamme mita tapahtuu. Ei mulla muuta... (anna mun kaikki kestaa...kohta ma heitan talla vehkeella vesilintua)

Joulukuun ensimmainen

Pitkasta aikaa taas taalla. Vaikka kuinka on pyha tarkotus paivittaa tata blogia useammin niin jotenkin sille on vaikeeta loytaa aikaa. Vaikka kotona vaan olenkin.

Mutta tama pieni suloisuus vie kaikella viehatysvoimallaan kaiken ajan.

 

Vaikka ensimmainen kuukausi meni stressissa ja huolehtiessa. Ja vaikka valvottuja oita on takana ja edessa niin silti elama on vaan nyt ihanaa. Kakkonen on kasvanut jo yli kilon sitten syntyman ja painaa jo yli 3kiloa. Ja on jo ihana oikean vauvan kokoinen.

 

Veli on suhtautunut vauvaan hienosti. Mutta kylla han sita odottikin tulevaksi. Kovasti han tahtoisi hoitaa (mutta ei vaihtaa vaippoja) ja kantaa veikkaa mutta viela en ole uskaltanut antaa.

 

 

Joulukuu parahti meilla kaymaan siina viiden aikaa aamulla. Vanhempi poika ei malttanut nukkua kun niin paljon jannitti kalenterin avaamista. Eika siina auttanut muu kun nousta.

Meilla on sitten kolme erilaista kalenteria. Suomesta papan lahettama M&M kalenteri, arpakalenteri ja tama

 

 

Ikeasta ostettu tonttukalenteri. Luukkuja tassa ei ole vaan pienia rasioita. Ja mietin paani puhki mita niihin  saisi mahtumaan. Kunnes ainoaksi vaihtoehdoksi jai etta joulutonttu kay joka yo jattamassa rasiaan pienen viestin. Tanaan tonttu jattanyt viestin etta oli piilottanut pojan sangyn alle palapelin.

 

Taisin jossain vaiheessa paljasta etta vauvan lisaksi meilla on muitakin muutoksia tulossa. Siita tarkemmin toisella kertaa mutta mainittakoon nyt etta meilla on edessa muutto. Mies lahtee edelta jo huomenna. Tosin tulee takaisin aina viikonlopuksi. Meilla lopuilla lahto on edessa nailla nakymin helmikuussa. Ja toivon mukaan saadaan ennen sita talo myytya.

 

Nyt syottohommiin ja sitten merimieskirkolle ostoksille.

Mukavaa joulukuun alkua kaikille!





1980g ja 43cm

Keskiviikkona 16.10 meille sitten syntyi pieni poika. Ei malttanut enaa pysya masussa vaikka kuinka yritettiin. Onneksi kuitenkin kaikki meni hyvin ja pojalla oli kaikesta huolimatta kaikki niinkun pitikin.

 

 

Ihan taytena yllatyksena pojan aikanen syntyminen ei tullut. Viikolta 16 asti olen valitellut supistuksista mutta kukaan ei oikee ottanut asiaa vakavasti Ei vaikka tuo esikoinenkin syntyi 4 viikkoa etuajassa. Olisin kuitenkin mielella pitanyt taman tapauksen vatsassa mahdollisimman pitkaan mutta luonto paatti toisin.

 

 

Poika aloitti elamansa keskoskaapissa kytkettyna monitoreihin. Mutta onneksi kaapista paastiin pois neljan paivan paasta ja monitorista paastiin irti puoletoista viikon paasta syntymasta.

 

Ja kotiin otettiin poika tasan kahden viikon ikaisena, viime keskiviikkona.

Ja nyt totutellaan taas uuteen arkeen.

 





 

Pienella on viela nena-mahaletku kun ei meinaa voimat riittaa itse imea tarpeeksi, mutta voimat kasvaa kohisten ja toivottavasti pian paastaan vaan rintaruokintaan.

Vaikka tama nyt hieman rankkaa onkin niin olen onnellinen etta tuotiin poika jo kotiin. Sairaalan pienoisesta vastustelusta huolimatta. Sairaalassa ravaaminen otti aika koville niin fyysisesti kun henkisestikkin. Ja onhan meilla jo ton esikoisen kanssa kokemusta ton letkun kanssa puljaamisesta.

 

Sellasta uutista tanne.

Zwanger box

Suomen reissulta on kotiuduttu. Itseasiassa jo viikko sitten sunnuntaina. Mutta reissu oli sen verran rankka niin henkisesti kun fyysisestikkin etta viime viikko meni oikeastaan ajatuksia jarjestellessa ja rastitoita tehdessa.

 

Viime viikonloppu meilla menikin sitten ihan vaan ollessa. Lauantaina oltiin naapuruston grillijuhlissa. Ja vaikka ollaankin asuttu tassa jo paalle kaksi vuotta niin ollaan edelleen vahan niinkun uusia. Ja tietty vahan ihmeellisia kun ollaan suomesta. Mutta hauskaa oli ja kotiuduttiinkin vasta kymmenen jalkeen. Sunnuntaina sitten vahan pyykailya ja seinien maalausta.

 

Tanaan oon tehny kotoa toita ja kavin verikokeessa. Ilmeisesti sen kamalan sukunimihassakan jaljilta edellinen nayte on kadonnut. Kerroinko taalla koskaan koko hassakkaa?

Samalla kavin kaupassa ja hakemassa Zwanger boxin.

 

 

 

Siis ilmainen laatikko taynna erilaisia tuotteita raskaana oleville. Sana ilmainenhan on meikalaiselle kun hunajaa korville.

Yhtaan en osannut odottaa mita tuo pitaa sisallaan mutta olin ihan positiivisesti yllattynyt.

 

 

Sisalta loytyi: Alkoholiton olut ja siideri, muutama lehti (joista yksi oli kasityolehti taynna ohjeita lasten vaatteille), lelu, pyllypyyhkeita, tutti, kaksi vaippaa ja pari rasvaa.

 

Toisen laatikon saa viela hakea kunhan vauva syntyy. Saa nahda mita se sitten pitaa sisallaan.

Me kun ei sita aitiyspakkausta saada niin taakin on ihan kiva. Ja kaikille varmasti loytyy kayttoa. 



Toista odotellessa

Kun se nyt on julkisettu tuolla omassa naamakirjassakin niin kai siita voi taallakin mainita.

 

 

Meille siis odotettaan toista poikaa saapuvaksi marraskuun lopussa.

 

Ja vaikka raskaus on todella toivottu ja odotettu niin en ole mikaan raskaus hypettelija. Joten blogi tuskin alkaa tayttya pelkista odotusta ja vauvaa koskevista jutuista.

Mutta jotain aiheeseen liittyvaa silloin talloin.

 

 

Nyt kaikille oikein ihanaa ja rentouttavaa viikonloppua!