Tuunattu kukkapoyta

Mulla oli kunnianhimonen suunnnitelma saada muutama projekti valmiiks ennen viime kuun appivanhempien vierailua. No joku niista toteutu ja joku ei. Tassa yks minka sain valmiiksi.

Meilla on samat huonekalut kulkenu muuttojen mukana jo vuosia. Jotain pienta ollaan ostettu matkan varrella mutta ennen taalla ostettua sohvaa ollaan menty samalla kalustolla jo pitkaan, Liian pitkaan jos multa kysytaan. Mutta koska huonkelutkaan ei ole ilmasia niin ei niita viitsi ihan jokaisessa muutossa uusia, Niinpa niita pitaa uudistaa makuun sopivaksi.

Kun yhteista kotia miehen kanssa perustettiin oltiin samaa mielta siita etta kaiken pitaa olla tummaa puuta. Se taisi olla trendi sillon. Mutta niinku moni muukin suomalainen niin jo pitkaan oon haikaillu valkosten kalusteiden peraan. Ei siis muuta kun suti kauniiseen kateen ja maalaushommiin.

Ma alotin pienimmasta kalusteesta jonka halusin uudistaa. Ikean ikivanha kukkapoyta. Mulla ei oo oikeestaan ollenkaan kokemusta kalusteiden maalaamisesta etta aloitin homman googlesta etsimalla hommaan sopivat maalit.

Ensin sudittiin pintaan primeria. Halusin paasta mahdollisismman helpolla ja tama lupasi ettei pintaa tarvitse ollenkaan hioa joten pisteet sille.
Tarkoitus oli viela tehda tasolle kuvio sabluunan avulla mutta se ei onnistunut ihan niinkun siella kuuluisassa stromsossa joten paatin vetaa pinnan vaan hopeaksi.

Etta tadaa. Sellaine siita sitten tuli. Kovin olen tyytyvainen vaikkei se ihan priimaa olekkaan. Kunhan saan noita projeksteja pois alta niin kokeilen uudestaan sen kuvion maalaamista.

Seuraavaksi tyon alla on vitriinikaappi.

Nuken sanky

Muutama viikko sitten loysin kirpputorilta nuken sangyn. Vaikka poikataloudessa ollaankin niin tallanen sanky on ollu toivelistalla jo pidempaan. Isomman pojan kaikista rakkain nalle nimittain tarvitsi oman sangyn. Ja nyt kun se tuli vastaan $3.99 hintaan, en voinut olla ostamatta.

Tama on kaikessa yksinkertaisuudessaan luultavasti mallia Ikea.

Puun vari ei mun silmaa erityisemmin miellyttanyt joten ajatuksena maalata sanky sopivan variseksi. Poika sai itse valita varin ja paatyi valitsemaan sinisen.

Taa pieni projekti oli tarkotus mun toteuttaa mutta koska lapsella itsella oli innostusta maalaamiseen niin en sita halunnut kieltaa. Tulihan sanky hanen kayttoonsa.

Maali oli todella peittavaa ja kuivui melkeen siina sutiessa joten tassa hommassa ei nokka kauan tuhissut. Ja jottei lopputulos olisi liian tylsa, topottelin paihin viela tahtisabluunalla muutamat tahdet sangyn paatyihin.

Ja tadaa. Sanky oli valmis ennatysajassa.

Kylla nyt kelpaa nallen vetaa hirsia uudessa sangyssa. Sankyyn laitettiin petivaatteiksi hatavarana vaan pieni viltti ja tyyny. Mutta sain tilauksen kutoa tai virkata nallelle ihan oman peiton. 

Ja se pitais olla valmiina mahdollisismman pian. etta eikun puikot heilumaan.

Virkattu kukka viiri

Mulla pitaa aina olla joku projekti mita naperrella iltaisin tv:ta katsellessa tai kun muuten on luppoaikaa. Mitaan suurta ja monimutkaista en yleensa edes aloita koska sen loppuun tekemeninen on erittainkin epatodennakoista. 

Nyt olen muutaman paivan napertanyt tallaisia virkattuja kukkia(?). Naa on todella simppeleita ja nopea tekoisia. Ohjeen loysin jostain pinterestista mutta esim. taalla loytyy suomeksi jos ei sielta halua lahtea kahlaamaan ohjetta.

Varit valkkasin ihan umpimahkaan jostain jamalangoista ja tein naita ilman sen kummempaa suunnitelmaa mihin ne kayttaisin. En ajatellut yhtaan aloittaessa etta toi vihrea on melko tasmalleen sama vari kun meidan keittion kaapeissa. (Tiedan, en minakaan valitsisi kyseista varia keittiooni vapaaehtoisesti.)

Niinpa ajattelinkin tehda kukista viirin keittioon.

Eilen sitten aloin mallailla "valmista" ikkunan eteen ja niinhan se oli sitten liian lyhyt.

Muutama kukka tarvitsee viela vasata.

Mutta koska olen tallanen hatahousu niin tulin esittelemaan tata jo nyt. 

Viikonloppu on taas ovella ja ei voi kun ihmetella mihin naa viikot katoaa. Kivaahan se on etta on taas viikonloppu mutta tuntuu silta kun se ois vasta ollut. 

Ai niin me saatiin viimein tilattua sohva. Kannatti odottaa muutama paiva silla sama sohva mita me ollaan jo tovi suunniteltu ostavamme loyty yhdelta firmalta puoleen hintaan siita mtita oltais maksettu muualla. Myonnetaan etta ostetaan ehka vahan sika sakissa nakematta sohvaa livena mutta sormet ristissa odotetaan etta se ois silti hyva. Otettiin myos vahan riski varin suhteen mutta ajattelin etta ehka lasten kanssa tummempi vari on sittenkin parempi kun se vaalea. Muutaman viikon paasta toivottavasti esittelen millanen sika sielta jakeluautosta hyppaa.

Glitter kapy

Aikaisemmin talla viikolla minun ja mieheni vieraillessa vanhemman pojan mahdollisesti tulevassa koulussa, pojat olivat meita muuttoasioissa auttavan tadin kanssa viereisessa puistossa. Tutustumiseen ei meinaan saanut ottaa lapsia mukaan. 

Kierroksen paatyttya mentiin hakemaan lapsia ja vanhempi poika oli kerannyt kaikki loytamansa kavyt kasaan. Ja tietenkin kaikki olisi pitanyt saada mukaan. Muuten oltais varmaan otettu mutta kavyt oli valtavia joten rajoitettiin maara vaan yhteen.

Muutaman paivan kapya pyoriteltyaan poika kertoi tietavansa mita kavylla tehdaan. Joulukoriste. Kimaltava joulukoriste. Joten eipa muuta kun askartelukauppaan.

Paljon siina oli hommaa 7 vuotiaalle mutta tarmokkaasti liimaa ja glitteria leviteltyaan tuli vihdoin valmista. Ja tottakai se oli minusta todella upea.

Nyt nayttaa silta ettei meidan muuttokuorma ehdi tanne ennen joulua joten se vietetaan tassa valiaikasisessa asunnossa. Niinpa meilla ei siis ole ensimmaistakaan joulukoristetta. 

Tai no siis nyt on. Voidaan kai sanoa etta jouluvalmistelut on meilla jo aloitettu.

Mites muilla?

Virkattu viirinauha

Nyt kun oon jattany iltasin herkkujen napostelemisen pois, on tilalle pitany keksia muuta tekemista. Ja tietty muuta ajateltavaa ettei suklaapatukat vilise silmissa. 

Siispa otin kateen lankaa ja virkkuukoukun. Halusin teha jotain pienta mika valmistuu suht nopeesti eika tarvitse suuria aivollisia ponnistuksia ja jonka voi surutta jattaa kesken ja seuraavana paivana on helppo jatkaa.

 

Aloin puolihuolimattomasti virkata jamalangoista kolmioita. Ja ajatus olikin etta jos tallasen viirin saisin pienemman pojan huonetta koristamaan.

 

Tallanen siita sitten tuli. Nakojaan olis kaivannu silitysta viela ennen kuvia mutta nyt on myohasta.

En tainnu paasta eroon kun yhdesta jamakerasta. Muihin jai viela tyostettavaa. Mutta naitahan tekee iltojen iloksi lisaakin.

 

Lapsen tekemaa taidetta

Eihan sielta mitaan Iholla eilen tullukkaan. Jouduin senkin ajan sitte roikkumaan Pinterestissa.

Yritin kylla ettia jotain suomalaista katottavaa mutta mikaan ei oikeen iskeny. Mita muuta voitte suositella kun Klikkaa mua ja Iholla?

Me saatiin mies tanaan onneks kotiin. Molemmat pojat oli aivan innoissaan. Ja minakin tietty. Pakko myontaa etta kylla mua noi lentamiset viime aikasten tapahtumien takia vahan meinaa jannittaa.

Tuliaisia ei tullu. Tai ainakaan mulle. Mies toi mukanaan jotain kekseja ja mullehan niista ei oo mitaan iloa tan herkkulakon takia enka muutenkaan oo mikaan keksien ystava.

Pojat oli iskan kimpussa suurimmaks osaks niin ma sain vahan puuhailla omiaki juttuja.

Sain viimein tehtya valmiiks yhen jokusen viikon suunnitelmissa olleen pienen projektin.

Joskus viikkoja sitten laitoin pojan piirtamaan paperille elaimia ja jottei homma ois liian helppo niin kasin sen myos leikata paperista irti.

Niista tuli musta hienoja ja halusin ne naytille. Mutta kun naa mun kaikki suunnitelmat nykyaan menee kaavalla: keksi idea, etsi tarvikkeita, loyda niista yksi, loyda toinen mutta unohda mihin laitoit ensimmaisen, unohda koko idea ja lopulta viikkoja myohemmin toteuta niin tassa on vahan kestany.

Poika halus viela jokaisen kohdalle kirjottaa mika mikakin on niinku se ei ois taysin selkeeta muutenkin.

Kehykset on joskus ostettu ikeasta ja en sopi taydellisesti tahan.

Ja sainpahan kertoa miehelle etta niin vaan tuli taas kayttoa jollekin sen mielesta turhalle ostokselle.

Mummottaa

Taas syksyn kolkutellessa ovella on aika kaivaa kutimet ja virkkurit kateen.

Mina joka en osaa virkata juuri patkaakaan paatin alkaa (taas) opettelemaan.

Lankaakin on keraantyny nurkkiin useempi kera joten ihan hyva niita vahan vahennella.

Ma innostuin nyt ihan taysin naista isoaidin nelioista. Sopivan simppelia hommaa. Tota pienta hoitaessa ei voi kovin keskittymista vaativaa tyota alottaa tai joutuu taman tasta purkuhommiin.

Ma en viela tiia mita ma naille teen sitte ku naita on vino pino mutta enkohan ma jotain keksi.

Ma oon tanaan yrittany liittaa facebook sivua tanne mutten oo viela onnistunu. Sen sivun sentaan osasin teha. Etta jos toi ulkoasu nayttaa hassulta niin ma yritan teha pienia muutoksia. 

Ehka huomenna paremmalla onnella kun ei tartte olla toinen kasi nappaimilla ja toinen pyyhkimassa kenekaan pyllya tai naamaa.

Nyt taas odottaa kippo kurkkua ja porkkanoita ja ma alan kattoo iholla.

Mukavaa viikonloppua!

Vauvalle dinoa

Kuten jo kerroinkin, kaytiin lasten kanssa viime viikolla katsomassa dinosauruksia Rotterdamin keskustassa. Pienempihan ei paljon nayttelysta valittanyt vaan nukkui koko ajan. Mutta isompi oli sitakin enemman innoissaan. Ja jotainhan piti saada myymalasta muistoksi. Valikoima oli aika suppea ja hinnat meikalaisen makuun vahan liian korkeat. Lopulta poika paatyi ostamaan pienen kiven jossa oli joku fossiilin kuva ja postikortin. Aika koyhat ostokset mutten todellakaan ajatellut maksaa 60€ seinatarroista tai 35€ t-paidasta.

Se t-paidan poika olis ehdottomasti halunnut. Mutta paita oli vaan perus musta paita valkoisella dinosaurus painatuksella. Ja ajattelin tietenkin etta voisin helposti tehda samanlaisen itsekkin. 

Ja koska meilla ei sattunut olemaan sopivaa paitaa painatuksen tekemiseen ja koska en tietenkaan voinut odottaa seuraavaan paivaan, paatin pilata pienemman pojan valkoiset bodyt tahan kokeiluun.

Ja sabluunan kaivoin pojan laatikosta.

Ja tadaa! Tallaset niista tuli.

Ihan kivat vaikka ensimmaiset kuviot menikin vahan suttuiseksi. Ja seuraavassa erassa taidan jattaa joitain osia pois. Kuten ton piikikkaan dinon jalka mika nakyy tossa vasemmanpuolisessa mutta toisessa jatin sen pois. Nayttaa vahan fiksummalta.

Nyt pitas niita pojan paitoja alkaa sitten painamaan. Toiseen kuulemma dinoja toiseen planeettoja.

Lopputulosta ehka myohemmin.

Taas yksi taulu

Oon ennenkin kertonu mun pakkomielteesta kaikenlaisiin tekstitauluhin ja koristeisiin. Kaikenlaiset viisaudet, sananlaskut ja muuta kauniit sanat, niita ma tykkaan viljella ympari asuntoa. Ja taalla niita on melko edullisesti saatavilla. Ihan harmiksi asti. Mutta sain idean tehda itse uuden kun tarvikkeetkin oli lahes kaikki valmiina.

Tarvittiin siis vaan tyhja canvas-taulu, tekstitarra ja kahden varista spraymaalia.

Pohjavariksi valitsin neonpunaisen. Ma oon vahan ihastunu noihin neon vareihin ja mietin kuumeisesti mihin muualle voisin niita ripotella.

Paallisen variksi valistsin aluksi hopean koska sita meilla on enemman sisustuksessa. Mutta paadyin kuitenkin vaihtamaan sen kultaiseksi koska minusta kulta sopi paremmin pohjavarin kanssa.

Ja lopputulos..

Vaikka itse sanonkin niin siita tuli aika hieno. Oon joitain juttuja tehny spraymaalilla ja ne on menny enemman tai vahemman metsaan. Liekko sitten taidot karttunu tai pelkka hyva tuuri etta nyt jaljesta tuli oikeen tasanen.

Nyy se odottelee muuttoa tuossa poydalla. Toivottavasti loytyy uudessa kodissa sille loytyy sopiva paikka.

Meilla alkaa olla ihan kevat. Ulkona paistaa nytkin aurinko ja olis niin ihana menna pitkalle vaunulenkille mutta... Maailman huonoimmat vaunut otti ja hajos. Tai no eturengas. Mika nyt on aika oleellinen. Taytyy tanaan menna kyselemaan varaosaa kaupasta. Ma oon niin pettyny noihin Quinnyn rattaisiin etten kylla suosittele niita kellekkaan. Suomessa meilla ois vahan kaytetyt Brion vaunut jotka yritan saada tuotua kotiin seuraavalla kerralla kun menen sinne.

Mukavaa sunnuntaita kaikille ruudun toiselle puolelle!

Mun paras ystava

Rakastan kaikenlaisia insiroivia ja kauniita sanontoja ja lausahduksia.

Nyt kun kaikenlaiset tekstitaulut ja tarrat viela ovat muotia sisustuksessa niin niita on tullut haalittua omaankin kotiin ja ripoteltu sinne tanne.

Joskus on kuitenkin kaynyt niin etta hinta ja oma kukkaro eivat oikeen puhu samaa kielta vaikka kuinka tykkaisin. Silloin pitaa yrittaa itse.

 

 

Nain esimerkiksi joskus alkukesasta kun nain ihanan taulun kauniilla tekstilla kaupassa mutten taipunut maksamaan pyydettya 39€. Jep, pihi on mun toinen nimi.

Joten hetken ideaa paassa pyoriteltyani syntyi oma versioni

 

Miks ma nyt vasta huomaan ettei kirjaimet ole suorassa??

 

Maalasin ihan tavalliselle canvakselle (?) halutulla varilla ja leikkasin kirjaimet silhouetella ja liimasin yksitellen taululle.

Tykkasin kovasti mutta nyt olen miettinyt etta oisko tuo kuitenkin vahan liian "raikea" meijan makkariin... Saatan ottaa sen viela uudelleen tuunaukseen kunhan saan tasta muita projekteja alta.

 

Tanaan on raskauden saralla viikkoja taynna tasan 33. Pikkuhiljaa aletaan valmistautua pikkusen tuloon. Esikoinen syntyi viikoilla 35+6 joten oletan taman seuraavankin pollahtavan vahan etuajassa.

Mutta paiva kerrallaan mennaan. 

Teippattuja tuikkukippoja

Kaappeja siivotessa tuli vastaan tallasia luultavammin Ikeasta ostettuja tuikkukippoja.

 

 

Tieda sitten oliko naille alunperin joku oikeen tarkotuskin minka takia nama on hommattu mutta kaapin peralle ne oli paatynyt. Ajattelin kuitenkin ottaa ne kayttoon mutten millaan oikeen mihin ne voisi laittaa joten ne on jo useamman viikon  lojunu tossa poydalla.

Kunnes sitten paatin vahan tuunailla niita ihan simppelisti.

 

 

Mahan olen hurahatnut naihin teippeihin ihan taysilla mutta en oikeen raaski kayttaa niita mihinkaan.

Nyt sitten paatin tuhlata niita tahan projektiin ja yrityksen ja hairahduksen kautta tallaisia niista tuli

 

Nyt ne sitten ilostuttaa pimenevia iltoja uudella paikallaan.

 

 





Pikku topposet

Lahipiiriin on viime aikoina putkahdellu pienia nyytteja. Ja lisaa on tulossa. Joten oon miettiny mita kivaa naille pienille vois lahettaa ja paatin kokeilla yhta juttua joka on ollu mielessa jo pitkaan.

Pienia topposia.

 

 

Ja vaikka inhoan syvasti Uggeja ja kaikkia niiden kopioita ne pienet miniversiot on vaan alyttoman sopot. Jotenkin moni asia on minikoossa niin paljon kivempi.

Ja niista taa idea sai alkunsa.

 



 

Sisalla on ihan perus fleecea ja kiinnitys pienella nepparilla.

 

 

Ihan taydelliset naista ei tullu joten naa ei varmaan paady viela kellekkaan. Kunhan taas on aikaa niin surautan toiset.

 

Huominen tyopaiva ei yhtaan houkuttele. Olisin voinu viela jatkaa viikonloppua ja aamutakissa puolillepaivin haahuilua.

 



Teippia

Hurahdin yhtena paivana kaupassa teippeihin. Tiedattehan niita natteja teippeja mita nakyy monessa blogissa? Ja kaikki tuntuu osaavaan kayttaa niita ja koristella ihanasti. Mina vaan en osannu. En meinannu millaan keksia mihin ihmeeseen niita vois laittaa etta nayttas kivalta.

 

 

Lisaksi musta noi teipit olin niin natteja etten meinannu raaskia kayttaa niita. Typeraa vai mita?

 

 

 

Nyt sain kuitenkin idean koristaa aikasemmin tekemaani motiavaatiotaulua.

Talta se siis naytti ilman mun suuren suurta DIY ideaa...

 

 

Ja muutaman minuuutin paasta

Tadaa...

 

 

Kivahan siita tuli. Ja parasta on etta jos kyllastyn tai haluan vaihtaa jonkun muun niin ei travii kun repia teippi irti ja laittaa toinen. Aarimmaisen helppoa.

 

 

 

Finn for life huusi kommentti boksissa Hep joten uutta kenkapostausta on luvassa.

 

 



Rub it on!

Joskus kauan sitten ostin tallaisen lasisen "jutun," koristeen, mika lie...

Valilla siella on sisalla jotain koristeena mutta yleensa nokottaa tyhjillaan poydan paalla.

Hoitaa hyvin hommansa pelkkana koristeena. Mutta vahan orvolta ja tylsaltahan se vahan nayttaa.

Joten paatin vahan tuunailla sita.

Kerran haalin `romukaupasta´ kasan Rub Onseja. Siis niita kuvia mita kakaranakin hinkattiin niille pahvisille `maisemille` mitka tuli sen paketin mukana.

Mutta nyt niita on myos saatavana myos vahan aikuisempaakin makuun. 

Oikeestaan olin jo unohtanu etta mulla oli naita mutta onneks muistin kun aloin miettimaan mita tolle kupusyteemille oikeen keksis.

Sitten vaan mallailin etta mikas nayttas kivalta ja sen jalkeen hinkutin ne pintaan.

Ja tallanen siita sitten tuli.

Nyt se nayttaa ihan kivalta vaikkei mitaan koristeita oliskaan sisalla.



Aakkostaulu

Viikonloppuna askarreltiin pojan kanssa. Meijan pieni rakastaa liimailla tarroja ja varsinkin niita vaahtomuovitarroja. Niita liimaillan kasapain.

Meilla ollaan myos kamalasti kiinnostuneita kirjaimista ja kirjottamisesta. Ja oonkin miettiny etta haluaisin pojalle ihan oman aakkostaulun.

Ja siina askarrellessa toteutin yhenlaisen version.

Eika tarvita kun canvastalu ja vaahtomuovisia kirjaimia

Haalitaan yksi jokaista aakkosta sopivissa vareissa ja asetellaan ne taululle.

Ja valmista tuli.

Pienta sovittelua ennen varsinaista liimaamista.

Sopii hyvin pojan huoneen tapettiin joka on repimisuhan alla.

Suomalaiset kirjaimet puuttuu mutta niita ei pussissa ollut eika ne ois kylla edes tahan pienelle taululle mahtunu.

Huomenna vapaapaiva joka saan salliessa vietetaan biitsilla loikoillen.