Kesa alkaa olla lopuillaan. Talla viikolla oli lapsen viimeinen kokonainen lomaviikko.
Ja kylla, olo on vahintaankin huojentunut. Jo ennen loman alkua jannitin tulevaa mutta halusin ajatella etta edessa olisi mahtava kesa ilman aikatauluja ja viemisia ja hakemisia. Voitais poikien kanssa tehda kaikkea kivaa yhdessa...
No kivaa olikin. Aika ajoin mutta kylla tylsistyneisyys puolin ja toisin naytteli suurta osaa tana kesana. Vaikka alkuun yritinkin pitaa kiinni siita etta pitaisin aktiiviset pojat kiireisina ja yritin keksia ohjelmaa niin jossain kohtaa tuli se stoppi etta nyt ei jaksa.
Mieluisan ohjeman keksiminen molemmilla pojille joilla on ikaeroa n.5 vuotta on yllattavan haastavaa. Siina missa toinen mielellaan leikkii leikkipuistossa, toinen mankuu tylsyyttaan koska on jo liian iso liukumakeen eika hiekkakakkujen teko innosta. Toki talloin voi potkia palloa aidin kanssa, mutta sehan taas ei pienimmalle kay joka haluaa myos peliin mutta isompi ei halua pelata veljensa kanssa koska kaksivuotias ei viela potki tarpeeksi pitkalle... Ymmarsitte varmaan pointin.
Taa on ollu ensimmainen kesa ikina kun ollaan vaan kotona. Yleensa meidan kesan on katkassu ainakin parin viikon loma suomessa ja siihen paalle ehka joku pikku matka.
Talla kertaa meilla ei oo ollu mitaan. Tai no sisko ja sen perhe oli taalla alku kesasta mika oli ihanaa ja muutama yhden yon reissu on tehty kun on angetty miehen tyomatkalle mukaan. Mieskin paatti olla pitamatta lomaa "kun ei oo mitaan erikoista suunniteltu."
Suomen kuvia on ihan avoimen kateellisen katellu facebookissa ja haikaillu sinne. Kun vaan tililla olisi iso tukku rahaa ja amerikassa inhimilliset lomat.
Naapuruston lapset ja luokkakaverit on viettany suurimman osan kesaansa leireilla joten seura on ollu vanhemmalle pojalle vahaista. En ole juurikaan edes kayny aiti kavereiden kanssa puistoilemassa koska heidan lapsensa ovat samaa ikaluokkaa nuorimmaiseni kanssa. Eika puiston ympari pyorimine skootterilla jaksa innostaa tunti tolkulla.
Taa on ollu ensimmainen kesa ikina kun ollaan vaan kotona. Yleensa meidan kesan on katkassu ainakin parin viikon loma suomessa ja siihen paalle ehka joku pikku matka.
Talla kertaa meilla ei oo ollu mitaan. Tai no sisko ja sen perhe oli taalla alku kesasta mika oli ihanaa ja muutama yhden yon reissu on tehty kun on angetty miehen tyomatkalle mukaan. Mieskin paatti olla pitamatta lomaa "kun ei oo mitaan erikoista suunniteltu."
Suomen kuvia on ihan avoimen kateellisen katellu facebookissa ja haikaillu sinne. Kun vaan tililla olisi iso tukku rahaa ja amerikassa inhimilliset lomat.
No jospa taa riittais tan kertasesta valitusvirresta. Nyt on opittu laksy ja ehka jos ens kesana viela ollaan taalla niin tehdaan asiat erilailla. Paluu arkeen ja normaaliin rytmiin ei tule paivaakaan liian aikasin. Uudet tuulet puhaltaa meijankin perheessa toivottavasti pian joten sita innolla ja kauhulla odottaessa.
