Viikonloppuna käytiin sitten viimein ostamassa se auto. Tosin saadaan se vasta ensi lauantaina joten piti viikolla myöhäistää pojan tarhaan meno. Vähän alkaa jännittää kun ei ole kauheasti aikaa totutella autoon ja reittiin ennenkun täytyy alkaa yksikseen kulkemaan. En ole koskaan omistanut autoa (enkä oikeastaan omista virallisesti edelleenkään...) enkä ole moista koskaan kokenut tarvitsevani. Olen tottunut kävelemään/pyöräilemaan ja käyttämään julkista liikennettä. Tähän tilanteeseen vaan mikään edellemainituista ei oikein käy koska välimatka on niin pitkä. En halua kuitenkaan alkaa ihan täysin auton orjaksi ja tehdä kauppareissuja autolla mitkä tähän asti olen vallan hyvin voinut hoitaa kävellen. Tiedän että riski on suuri ja olen todistanut sen monen ihmisen kohdalla. Esimerkiksi mieheni harvoin haluaa (ainakaan vapaaehtoisesti) lähteä minnekkään ilman autoa. Auto on siis vaan tarhareissuja varten. Ja ehkä Ikeassa käyntiä varten:)
Autokauppa oli niin lähellä saksan rajaa että käytiin samalla reisulla myös sielä vähän ruokaostoksilla. Ensimmäistä kertaa kävin Real-nimisessä kaupassa joka oli vähän kun Prisma tai Citymarket suomessa. Täällä kun ei isoja automarketteja ole niin otin kaiken ilon irti ja kiertelin kaikki mahdolliset osastot. Mukaan ei kuitenkaan tarttunut ruokaostosten lisäksi kun miehelle hiusvahaa ja itselle kuivashamppoota. Meidän lomamatka on niin lähellä että yritän pidellä siihen asti kukkaron nyörejä tiukalla.
Sunnuntaina meillä oli ihanan letkeä päivä. Nukuttiin pitkään ja makoiltiin sängyllä ja katseltiin koko perheen voimin piirrettyjä. Syötiin hidas aamupala jonka jälkeen kaikki teki omia juttujaan. Nukuttiin kaikki yhdessä, samassa sängyssä päiväunet mitä ei ole varmaan tapahtunut koskaan. Minä kun en oikeen koskaan malta nukkua päivisin. Sitten puettiin vaatteet, jep, me oltiin kaikki yökkäreissä melkeen kolmeen asti päivällä, ja lähdettiin säätä uhmaten Rotterdamin satamaan katsomaan laivoja ja samalla reissulla kauppaan.
Sää oli tosiaan aika armoton. Satoi ja tuuli. Olin aivan valmis lähtemään jo muutaman minuutin jälkeen.
Poika oli kuitenkin aivan toista mieltä. Kun kerrankin oli kunnon sadevehkeet päällä ja sai oikeen luvan kanssa juosta lätäköissä...
En muista koska viimeksi olisin niin kovasti halunnut saunaan kun eilen. Olin luita ja ytimiä myöten jäässä ja olisi mukavan päivän päätteeksi ollut ihana rentoutua ja lämmitellä saunan lauteilla ja sieltä suoraan pehkuihin. Mutta kun ei niin ei. Joten pojan iltatoimien jälkeen painelin itsekkin vällyjen alle lukemaan kirjaa johon olin aivan koukussa. Aloitin lukemisen perjantaina ja olisin halunnut lukea sen läpi siltä istumalta.
Sain sen kuitenkin vasta tänään luettua läpi. Tämä kirja pääsi heti lempikirjojeni listalle. Tästä kirjasta on tehty elokuvakin ja ajattelin heti päästyäni kirjan loppuun että haluan nähdä sen. Mutta kun katsoin trailerin YouTubesta tajusin ettei se yllä samalle tasolle kuin kirja. En ymmärrä miksi kirjoista tehdyt elokuvat on muutettu sellaisiksi että koko kirjan idea menettää merkityksensä. Sama oli P.S Rakastan sinua-kirjan kohdalla. Kirja oli aivan ihana ja yksi parhaista koskaan lukemistani ja elokuva taas yksi huonoimmista koskaan näkemistäni elokuvista. Ärsyttävää. Mutta sen enempiä paasaamatta. Tämä on hyvä kirja. Suosittelen.
