Perillä

Huomenet täältä lumisesta ja melko kylmästä Suomesta.

Tuntuu melko mukavalta olla pitkästä aikaa täällä.

Pahoittelut blogihiljaisuudesta mutta muutamat viime päivät oli melko kiireisiä.

Haalin tuliaisia, pesin pyykkiä, siivosin kotia ja tein miehelle ruokaa talteen ettei tarvitse pitkien työpäivien jälkeen alkaa kokkailemaan. Mies siis jäi Hollantiin.

Poika alkaa olla jo niin konkari tossa matkustamisessa että matka meni ilman suurempia ongelmia. Eikä lentoaika ole onneksi kun sen hieman päälle kaksi tuntia.

Siskon mies ja pojan serkku oli meitä vastassa. Sisko ja heidän nuorimmainen odotteli meitä täällä äidin luona. Siinä sitä menikin sitten muutama tunti poikien leikkiessä ja meidän tyttöjen vaihdellessa kuulumisia.

Tämän aamun olen viettänyt

nauttien oman äidin huolenpidosta

Äiti siis lähti aamulla töihin ja oli ladannut minulle keittimeen kahvit valmiiksi:)


Selannut rauhassa äidin käsityölehtiä

ja löytänyt sieltä jotain mitä haluaisin toteuttaa

Nauttinut lumisesta maisemasta

Ja syönyt aamupalaksi paikallisita herkkua

Kohta lähdetään vähän lumeen telmimään ja käydään läheisellä kirppiksellä. Ja illalla tietysti saunaan!

Tässä muotoilussa on jotain häikkää. Heittelee kuvat ja tekstit miten sattuu. En tiedä mistä johtuu. Toivottavasti saatte selvää.

Uusi ystäväni Brita

Nyt on sitten lennot varattu. Että keskiviikkona sitten nokka kohti Helsinkiä.

Viikonloppu kulunee tuliaisia haaliessa ja garderoobia suunnitellessa.

Toivottavasti siellä edes vähän lämpenee.

Meillä ei nimittäin ole juuri mitään talvivaatteita pojalle.

Niin innoissani olen tulevasta matkasta että kehitin itselleni kahden päivän järkyttävän päänsäryn. Yleensä mulla päänsärky johtuu vaan siitä että en oo juonu tarpeeksi vettä ja hellittää ilman lääkettä kunhan juo muutaman lasin vettä. Muttei tällä kertaa.

Ehkä se johtui siitä että vähän jännitän että onko hääpaikka sopiva.

Täytyy vaan yrittää jaksaa odottaa vielä viikko.

Eilen käväisin vähän kaupoilla samalla kun hain nakkikeitto aineksia.

Ja tämä päätyi meille.

Tämä on pitänyt ostaa jo pitkän aikaa mutta aina se on jäänyt kauppaan.

Me juotiin täällä vuoden verran kaupasta ostettua vettä kun ei oltu ihan varmoja vesijohtovedestä. Toiset sanoi että voi juoda ja toiset sanoi ettei voi.

Sitten kyllästyin kantamaan vettä kaupasta ja aloin pikkuhiljaa siirtyä tavalliseen veteen.

Ja nyt ei enää kanneta kaupasta vettä.

Mutta pieni outo sivumaku siinä minusta kuitenkin on. (vai liekkö se vika vain korvien välissä)

Toivottavasti maku tämän myötä paranee.

Nyt vielä perjantaisiivouksen pariin ja sitten viemään poikaa elämänsä ensimmäiseen diskoon :)

Illalla sitten koko perheen voimin lämppäreitä.

Hauskaa viikonloppua kaikille!

Ensimmäinen päätös

Aurinkoista keskiviikkoa!

Täällä porottaa niin että tuntuu melko rikolliselta istuskella sisällä.

Mutta eiköhän näitä aurinkoisia ilmoja vielä tule. (sormet ristissä)

Tässä on nyt muutama päivä sulateltu ja keskusteltu tästä hääasiasta.

Ja tultiin siihen tulokseen että minä lähden sitä hääpaikkaa katsomaan.

Sitten tehdään päätös että otetaanko vai jätetäänkö.

Ja sitten saa alkaa panikoimaan.

Kuva

Tällä viikolla olen pyörinyt ympäri nettiä katselemassa ideoita, mutta on vaan niin vaikea alkaa suunnitelemaan kun en tiedä miltä paikka näyttää.

Enkä toisaalta halua liikaa innostua jos vaikka suunnitelmat ei toteudukkaan.

Enkä edes oikeen tiedä mistä lähteä liikkeelle suunnittelussa.

Ja tarjolla on niin paljon kaikkea nättiä.

Kuva

Vieraslista meillä suunnilleen jo on kasassa. Ja bändi ja valokuvaaja tiedossa. Mutta nämä varmistetaan sitten kun päätös häistä on tehty.

Mutta onhan tässä sitten paljon kaikkea muuta järjestettävää ja suunnittelua.

Vähän ylimääräistä miettimistä vaatii se kaikki tarttee järjestää täältä käsin.

Mutta eiköhän kaikki selviä.

Ja vaikkei me tätä hääpaikkaa haluttaisikaan ja niin pääsenpähän ainakin suomeen käymään hyvällä tekosyyllä.

Viikonloppu muualla

Kuten huomaatte, blogin ulkoasulle ei ole viikonlopun aikana tapahtunut mitään.

Mutta syy ei ole minun, vaan rakkaan puolisoni joka järjesti meille täytenä yllätyksenä viikonloppu reissun Saksaan Bremeniin.

Lauantai ja sunnuntai kulutettiin vanhoja rakennuksia ihaillen ja nauttien hyvästä ruoasta.

Ja hotellin allasosastolla polskien.

Illalla otetiin miehen kanssa muutama lasi viiniä ja juteltiin niitä näitä.

Isännällä oli viime viikolla kiirettä töissä ja pitkiä päiviä joten yhteinen aika jäi vähälle.

Että alotettiin sillä ihan perus "mitä sulle kuuluu?" -kysymyksellä.

Hassua miten välillä tuntuu siltä ettei ole nähnyt toista aikoihin vaikka yhdessä asutaan ja päivittäin nähdään.

Hotellissa yöpyminen on kivaa pientä luksusta. Vaikkei kovin fiini hotelli olisikaan.

Ja ne hotellien aamiaiset....

Kun ei itse tarvise nähdä muuta vaivaa kun raahautua sinne aamiashuoneeseen ja kaikki herkut on siellä valmiina.

Melkoisen vikkelästi katosi kahvilasta ostettu kakunpala pieneen suuhun.

Ystävänpäivää me viettettiinkin sitten paluumatkalla autossa istuen.

Mutta olihan tässä reissussa sitä ystävänpäivää riittämiin.

P.S: Pakko kai paljastaa että yksi syy miksi matkaan lähdettiin oli, että miehen piti maanantaina aamulla olla Groningenissa, pohjois-hollannissa. Ja Bremenistä matka oli lyhyempi kuin täältä kotoa.

Paniikki

Tälle päivälle saatiin jymy-yllätys kun anoppi ilmoitti että meille on nyt alustavasti varattu hääpaikka ensi kesäksi.

(kuva)

Häitä me ollaan suunniteltu enemmän ja vähemmän jo muutama vuosi mutta viime kesänä päätettiin että mennään seuraavana kesänä naimisiin.

No juttu on jo pidemmän aikaa ollut jäissä kun ei sopivaa paikkaa tuntunut löytyvän.

Ja koska haluttiin häät suomeen ja me ollaan täällä niin ei edes päästy katsomaan mitään.

Mutta anoppi pisti toimeksi. (Ilmeisesti en ole epätoivottu miniä..)

Sovittiin anopin kanssa viime viikolla että hän käy katsomassa paikan ja kyselemässä hintaa ja muuta. Ettei tämä ihan täysin puun takaa tullut.

Ja koska jäljellä oli enää yksi lauantai ensi kesäksi, anoppi päätti varata sen meille.

Jaiks!

(kuva)

Nyt vaan miehen kanssa viikonloppuna täytyy keskustella että ehditäänkö näin tiukalla aikataululla. Täytyisi kai jonkinlainen muistilista tehdä.

Mitäs kaikkea sitä täytyy häitä järjestäessä muistaa? Se PUKU. Ei kai siinä muuta kovin tärkeätä ole. Vai?

Kaikki apu, neuvot ja kokemukset ovat tarpeen.

Mitä luulette, ehditäänkö saada häät kasaan 13.8 mennessä?

Note to self: Muista aloittaa laihdutuskuuri!

Rumuuden naamiointia

Niinkun on jo käynyt selväksi, tämä meidän koppero ei juurikaan silmää hivele.

Talo on rakennettu 1981 eikä tässä ole tehty mitään sen jälkeen.

Että vähän alkaa jo kaikki olla aikansa elänyttä. Ja 30 vuodessa likakin on jo kivasti pinttynyt kaikkiin pintoihin.

Nyt on jo vuosi vierähtänyt näissä nurkissa eikä loppua näy.

On siis ollut pakko tehdä jotain että saisi vähän jotain nättiä ympärille.

Ja koska omasta pussista ei viitsi maksaa maaleja ja muuta on pakko panostaa irtaimistoon.

Keittiössä tulee vietettyä jonkin verran aikaa päivittäin joten sinne olen hankkinut tavaroita jotka haluan sitten sinne "oikeeseen" kotiinkin.

Tähän keittiömme ainoan avohyllyn olen täyttänyt sellaisilla tarvikkeilla mitä tarvitsen eniten. Siinä ne on sopivasti aina saatavilla. Ja näteistä purkeista on paljon kivempi lappaa kattilaan kun suoraan pussista tai paketista.

Näihin purkkeihin ostin vielä tällaiset omat söpöt lusikat joita voi säilyttää purkin sisällä.

Tänään mitataan taas oma itsekuri sillä ohjelmassa olisi illalla salille meno. Viimeksi onnistuin mutta miten käy tänään. Tällä hetkellä ainakin on motivaatio pyöreä 0.

Keskiviikon turinoita

Anoppi saateltiin eilen kotimatkalle. Takana muutama mukava päivä täynnä tohua.

Harmi vaan ettei ilmat oikein suosinu. Ja kun poikakin oli vielä vähän toipilaana niin autolla käytiin vähä katselemassa paikkoja. Ja tietysti kaupungilla vähän kaupoilla pyörähtämässä.

Tärkeintä kuitenkin oli että poika sai viettää aikaa mumman kanssa.

Molemmat nautti täysin rinnoin ja tunnelma olikin melko haikea eilen kun saateltiin vierasta junalle.

Koskahan tähän tottuu.

Että jossain vaiheessa on aina vilkutettava hyvästiksi eikä ole tietoa koska taas nähdään.

Vai tottuuko koskaan?

Onneksi arjen pyörittäminen antaa aina vähän muuta ajateltavaa.

Eilen kuljeskeltiin pojan kanssa kaupungilla koska aurinko paistoi enkä viitsinyt istuskella kotona. Muutama muukin oli lähtenyt ulos nauttimaan ilmasta ja katukuppilatkin oli ihan täynnä ihmisiä. Mutta ei se kevät vieläkään ihan tullut vaikka eilen siltä näyttikin. Tänään on taas kylmää ja koleaa. Mutta taitaa täällä silti olla lämpimämpi kuin suomessa. Ja vähemmän lunta :)

Illalla tein vielä makaronilaatikkoa. Pojille perinteistä ja minulle tofulla.

Harvemmin viitsin tehdä kahta ruokaa mutta jostain syystä nyt oli energiaa.

Ja hyviä olivat molemmat. Kuulemma.

Jos meillä ei viikonlopuksi ole mitään suuria suunnitelmia ajattelin vähän rukata tätä blogia. Jos osaan. Nykyinen on vähän pliisu. Katsotaan saanko mitään aikaseksi.

Pieni puhuri

Jo toista päivää tuulee niin että meinaa tukka lähteä päästä. Ulkona ei tee mieli olla kun ei tiedä koska tulee tuulenpuuska ja lennättää ties minne. Päivällä kävin pikaisesti torilla ja kaupassa ja piti oikein taistella että pääsi kassien kanssa kotiin asti.

Meillä on täällä pieni potilas jolle oli pakko hakea jotain mikä maistuisi kipeänä. Illalla nousi kuume ja valitteli korvaansa. Valvottiin sitten melkein läpi yön koko perhe kun ei poika saanut nukutuksi. Aamusta lähdettiin siis heti lääkäriin ja tulehdushan siellä korvassa oli. Tai siis molemmissa. Toinen oli yön aikana kerinnyt puhkeamaan että ei ihme ettei saanut poika nukutuksi.

Mutta nyt on lääkkeet ja toivotaan että paranee pian.

Anoppi on juuri matkalla tänne. Mies lähti kentälle hakemaan kun ei viitsitty tota potilasta rasittaa automatkalla. Uunissa odottaa tulijalle pinaatti-fetapaisteijat ja kohta laitan kasviskeiton tulille.

Katsokaa mitä bongasin muutamasta amerikkalaisesta lehdestä

Tämä viime kuun Marie Clairessa

Ja tämä maaliskuun Verandassa

(en ymmärrä miksi maaliskuun lehti ilmestyy helmikuun alussa)

Leppoisaa lauantaita!!

Tuli aurinko ja lämpö

Tämän päivän siivousurakka siirtyi huomiselle koska ulkona paistoi pitkästä aikaa aurinko. Ja oli lämmin. Jospa se kevät sieltä sittenkin tulisi. Pakkasin pojan rattaisiin ja lähdin kaupungille asioille päiväunien ajaksi. Uskomatonta miten aurinko piristää mieltä. Ei kyllä tee yhtään mieli murjottaa. Eipä kyllä ole mitään syytäkään.

Yritän olla ajattelematta sitä suomeen menemistä. Otan sitten lennot kun sopivat löytyy.

Kaupungilla alennusmyynnit vetelevät viimeisiään. Ja hyvä niin. On tullut "pelastettua" sieltä tavara jos toinenkin ja mies alkaa jo olla epätoivonen. Meidän kopperoon kun ei oikeestaan enää mahtuis mitään. Mutta tarpeeseenhan minä vain...

Niinkun ne viinilasit sieltä Riviera Maisonista. Onhan meillä ne Ikean lasit. Mutta kun nämä oli niin paljon nätimmät ja halvatkin vielä. Pakkohan ne oli mukaan ottaa...

Ja rahaakin on kulunut yli budjetin.

Jatkossa siis vesi-näkkäri linjalla että saadaan saldo balanssiin.

Väänsin eilen ne näkkärit Kalastajan vaimon reseptillä.

Ja hyvää tuli.

Ensin ainekset kulhoon.

Laitoin sekaan vähän kurpitsan siemeniä ja mantelijauhon korvasin soijajauholla mutta muuten menin ohjeen mukaan.

Sitten mössö sekaisin.

Ei kovin herkullisen näköistä tässä vaiheessa.

Sitten pellille ja uuniin.

Ja voilá!

Hyvää ja terveellistä.

Huomenna sitten uudella sykkeellä pölypallojen kimppuun!

California osa 2

Jatketaan siis siitä mihin viimeksi lopetin.

Eli saavuttiin Los Angelesiin.

Hirveesti ei keritty sinä päivänä tehdä koska saavuttiin niin myöhään eikä pimeellä ulkona liikkuminen oikein houkuttanut.

Tavarat heitettiin hotellille ja mentiin syömään. Ennen hotellille palaamista käytiin tällaisessa puistossa vähän kävelemässä ja poikakin pääsi liukumäkeen.

Hotellivalinta ei meillä mennyt ihan nappiin.

Se ei vastannut sitä kuvaa mikä netissä olleista kuvista saatiin. Vähän remunen ja epäsiisti. Ja siellä hengaili jotain epämääräistä porukkaa.

Eikä mulla niin väliä ole. Mä voin yöpyä vaikka missä murjussa mutta koska poika oli mukana niin mielellään sitä yöpyy turvallisen olosissa paikoissa.

Lisäksi huomasimme illalla että hotelli oli kovasti kovaäänisen nuorison suosiossa ja sijaitsi lähellä yökerhoja. Mitä ei varatessa tajuttu. Ja tietenkin oli perjantai.

Menoa riitti viiteen asti aamulla. Muu perhe sai nukuttua mutta minä valvoin.

Jossain vaiheessa kuitenkin nukahdin ja heräsin viereisestä huoneesta kuuluvaan meteliin. Aluksi kuullosti siltä että jotain naista pahoinpidellään mutta ilmeisesti siellä tehtiin jotain ihan muuta...

Aamulla lähdettiin sitten pirteänä katselemaan nähtävyyksiä.

Tämän parempaa kuvaa Hollywood kyltistä en saanut

Täältä jatkettiin matkaa San Monican kautta Disneylandiin.

Meinattiin ensin jättää koko Disneyland väliin ja mennä Pariisin mutta sitten muutettiinkin suunnitelmia ja koukattiin sen kautta.

Mahtavissa maisemissa saatiin taas ajella

Näitä kuvia voisin lisätä loputtomiin

Santa Monica Pier

Keräsin vähän rohkeutta.....

Minä

Tähän on hyvä lopettaa