Joulukuun ensimmainen

Pitkasta aikaa taas taalla. Vaikka kuinka on pyha tarkotus paivittaa tata blogia useammin niin jotenkin sille on vaikeeta loytaa aikaa. Vaikka kotona vaan olenkin.

Mutta tama pieni suloisuus vie kaikella viehatysvoimallaan kaiken ajan.

 

Vaikka ensimmainen kuukausi meni stressissa ja huolehtiessa. Ja vaikka valvottuja oita on takana ja edessa niin silti elama on vaan nyt ihanaa. Kakkonen on kasvanut jo yli kilon sitten syntyman ja painaa jo yli 3kiloa. Ja on jo ihana oikean vauvan kokoinen.

 

Veli on suhtautunut vauvaan hienosti. Mutta kylla han sita odottikin tulevaksi. Kovasti han tahtoisi hoitaa (mutta ei vaihtaa vaippoja) ja kantaa veikkaa mutta viela en ole uskaltanut antaa.

 

 

Joulukuu parahti meilla kaymaan siina viiden aikaa aamulla. Vanhempi poika ei malttanut nukkua kun niin paljon jannitti kalenterin avaamista. Eika siina auttanut muu kun nousta.

Meilla on sitten kolme erilaista kalenteria. Suomesta papan lahettama M&M kalenteri, arpakalenteri ja tama

 

 

Ikeasta ostettu tonttukalenteri. Luukkuja tassa ei ole vaan pienia rasioita. Ja mietin paani puhki mita niihin  saisi mahtumaan. Kunnes ainoaksi vaihtoehdoksi jai etta joulutonttu kay joka yo jattamassa rasiaan pienen viestin. Tanaan tonttu jattanyt viestin etta oli piilottanut pojan sangyn alle palapelin.

 

Taisin jossain vaiheessa paljasta etta vauvan lisaksi meilla on muitakin muutoksia tulossa. Siita tarkemmin toisella kertaa mutta mainittakoon nyt etta meilla on edessa muutto. Mies lahtee edelta jo huomenna. Tosin tulee takaisin aina viikonlopuksi. Meilla lopuilla lahto on edessa nailla nakymin helmikuussa. Ja toivon mukaan saadaan ennen sita talo myytya.

 

Nyt syottohommiin ja sitten merimieskirkolle ostoksille.

Mukavaa joulukuun alkua kaikille!





1980g ja 43cm

Keskiviikkona 16.10 meille sitten syntyi pieni poika. Ei malttanut enaa pysya masussa vaikka kuinka yritettiin. Onneksi kuitenkin kaikki meni hyvin ja pojalla oli kaikesta huolimatta kaikki niinkun pitikin.

 

 

Ihan taytena yllatyksena pojan aikanen syntyminen ei tullut. Viikolta 16 asti olen valitellut supistuksista mutta kukaan ei oikee ottanut asiaa vakavasti Ei vaikka tuo esikoinenkin syntyi 4 viikkoa etuajassa. Olisin kuitenkin mielella pitanyt taman tapauksen vatsassa mahdollisimman pitkaan mutta luonto paatti toisin.

 

 

Poika aloitti elamansa keskoskaapissa kytkettyna monitoreihin. Mutta onneksi kaapista paastiin pois neljan paivan paasta ja monitorista paastiin irti puoletoista viikon paasta syntymasta.

 

Ja kotiin otettiin poika tasan kahden viikon ikaisena, viime keskiviikkona.

Ja nyt totutellaan taas uuteen arkeen.

 





 

Pienella on viela nena-mahaletku kun ei meinaa voimat riittaa itse imea tarpeeksi, mutta voimat kasvaa kohisten ja toivottavasti pian paastaan vaan rintaruokintaan.

Vaikka tama nyt hieman rankkaa onkin niin olen onnellinen etta tuotiin poika jo kotiin. Sairaalan pienoisesta vastustelusta huolimatta. Sairaalassa ravaaminen otti aika koville niin fyysisesti kun henkisestikkin. Ja onhan meilla jo ton esikoisen kanssa kokemusta ton letkun kanssa puljaamisesta.

 

Sellasta uutista tanne.

Lauantai-iltana

Pikainen paivitys hieman erikoisesta paikasta. Sairaalasta.

Jouduin eilen sairaalaan supistusten takia. Vauvalle annettiin keuhoja kypsyttavaa laaketta ja minulle aloitettiin supistusten esto laakitys. Ja se on onneksi hillinnyt niita valtavasti. 

Palvelu on kylla hyvaa eika mitaan valittamista mutta haluaisin kylla paasta jo kotiin. Mies ja poika kavivat jo paivalla taalla tuomassa lukemista ja padin etta saan ajan kulumaan.

Vaikka kovasti jo meilla uutta tulokasta odotellankin niin ihan nain aikaisin en valttamatta sita haluaisi. Viimeinen tyopaivakin olisi ollut maanantaina mutta se jaa nyt valiin.

Mutta toisaalta ei saisi valittaa kun kaikki supistuksia lukuunottamattta nayttaa olevan kunnossa.

Nyt jatkan hyvalla omalla tunnolla viheliaan pinterestin selaamista.

Rauhallista lauantai-illan jatkoa sinne ruudun toiselle puolelle!

Ei ainakaan nahkahousuja

Kello on suunnilleen kolme ja ma oon yksin kotona. Harvinaista herkkua.

Oon tehny lyhennettya paivaa toissa jo jonkin aikaa mutta yleensa kayn sitten hakemassa pojan koulusta kahelta ja on paasty vaha viettaa kaksin aikaa. Mutta nyt jostain syysta se haluaakin olla pitkaa paivaa ja mullehan se kay. Tuntuu aina lasten kanssa etta teet niin tai nain niin koskaan ei oo hyva. Aiemmin se valitteli kun hanella ei oo koskaan lyhytta paivaa ja nyt kun ois niin ei sekaan kelpaa.

Mutta laakereillaan ei tartte munkaan kotona levata. Laitan kohta ronttovaatteet paalle ja meen maalaushommiin.

 

Ennen sita ajattelin kuitenkin paivitella tanne niinkin harvinaista kun paivan asun.

Ostin sitten viikonloppuna itselleni elamani ensimmaiset nahkahousut. Ja miehen kommentti oli: siis ostin mita ja kenelle? Joten siita voi paatella ettei ne ihan varsinaisesti olleet hankintalistalla. Tai ne on vaan etupuolelta nahkaa. Eika ees oikeeta nahkaa mutta kummiskin.

Tallasessa asussa mongersin tanaan sitten toimistolla.

 

 

 

Vaikka housut on M-kokoiset niin ne on jotenkin oudon valjat. Mutta en taida jaksaa kayda vaihtamassa vaan suhautan niita itse vahan pienemmiksi. Ja todennakoisesti S-kokoiset olis liian pienet.

Tykkaan kylla ite kovasti eika 19,95€ hintakaan kirpaissut.

 

Ja puoliksi vahingossa lakkasin kynnetkin eilen sopimaan paivan asuun

 

 

Toi glitterilakka on aivan ihana mutta helvetillinen poistaa kynsista joten paadyin lakkaamaan vaan yhden kynnen kummastakin kadesta. Senkin olen huomannut pinterestia selatessa olevan muotia.

 

Eilen tein ihanaa kasvispiirakkaa joten pian tulossa taas resesptia. Vai joko ne kyllastyttaa?

 

Nyt Ylex radioon ja maalipurkin aareen!



Mun paras ystava

Rakastan kaikenlaisia insiroivia ja kauniita sanontoja ja lausahduksia.

Nyt kun kaikenlaiset tekstitaulut ja tarrat viela ovat muotia sisustuksessa niin niita on tullut haalittua omaankin kotiin ja ripoteltu sinne tanne.

Joskus on kuitenkin kaynyt niin etta hinta ja oma kukkaro eivat oikeen puhu samaa kielta vaikka kuinka tykkaisin. Silloin pitaa yrittaa itse.

 

 

Nain esimerkiksi joskus alkukesasta kun nain ihanan taulun kauniilla tekstilla kaupassa mutten taipunut maksamaan pyydettya 39€. Jep, pihi on mun toinen nimi.

Joten hetken ideaa paassa pyoriteltyani syntyi oma versioni

 

Miks ma nyt vasta huomaan ettei kirjaimet ole suorassa??

 

Maalasin ihan tavalliselle canvakselle (?) halutulla varilla ja leikkasin kirjaimet silhouetella ja liimasin yksitellen taululle.

Tykkasin kovasti mutta nyt olen miettinyt etta oisko tuo kuitenkin vahan liian "raikea" meijan makkariin... Saatan ottaa sen viela uudelleen tuunaukseen kunhan saan tasta muita projekteja alta.

 

Tanaan on raskauden saralla viikkoja taynna tasan 33. Pikkuhiljaa aletaan valmistautua pikkusen tuloon. Esikoinen syntyi viikoilla 35+6 joten oletan taman seuraavankin pollahtavan vahan etuajassa.

Mutta paiva kerrallaan mennaan. 

Pellillinen jauhelipiirakkaa

Nyt kun mulla on ollu enemman aikaa niin olen alkanu leipomaan kotona pikkasen enemman.

Talla viikolla tein pitkasta aikaa pellillisen jauhelihapiirakkaa. Taa oli joskus lapsuudessa mun ihan lemppareita ja katos kylla akkia kun pelti tuli uunista.

Ja vaikken itse tata enaa paasekkaan maistelemaan niin meilla pojat tykkaa tasta alyttomasti.

 

 

 

 

Jauhelihapiirakka

Taikina

- 500 g maitorahkaa

- 500g voita

- 8dl vehnajauhoja

 

Tayte

- 400-500 g jauhelihaa (valilla kaytan jauhelihaa ja kinkkusuikaleita)

- 4dl keitettya riisia

- 3 kananmunaa

- mausteita

 

 

Sekoita huoneenlampoinen voi ja maitorahka keskenaan. Lisaa jauhot ja vaivaa tasaiseksi. Laita jaakaappiin siksi aikaa kun valmistat taytteen.

Keita riisi ja paista jauheliha. Mausta mielesi mukaan. Sekoita riisi, jauheliha ja kanamunat keskenaan.

 

Jaa taikina kahteen osaan. Kauli kumpikin puoli suunnilleen pellin kokoiseksi. Laita toinen puoli leivinpaperille pellille ja levita siihen tayte tasaisesti. Laita toinen puoli "kanneksi"ja sulje reunat painamalla yhteen. Voitele joko kanamunalla tai vedella. Laita uuniin 200 astetta ja n.30min.

 

Ei ehka mitaan laihduturuokaa mutta saahna sita valilla vahan herkutella.

 

 

 



Teippattuja tuikkukippoja

Kaappeja siivotessa tuli vastaan tallasia luultavammin Ikeasta ostettuja tuikkukippoja.

 

 

Tieda sitten oliko naille alunperin joku oikeen tarkotuskin minka takia nama on hommattu mutta kaapin peralle ne oli paatynyt. Ajattelin kuitenkin ottaa ne kayttoon mutten millaan oikeen mihin ne voisi laittaa joten ne on jo useamman viikon  lojunu tossa poydalla.

Kunnes sitten paatin vahan tuunailla niita ihan simppelisti.

 

 

Mahan olen hurahatnut naihin teippeihin ihan taysilla mutta en oikeen raaski kayttaa niita mihinkaan.

Nyt sitten paatin tuhlata niita tahan projektiin ja yrityksen ja hairahduksen kautta tallaisia niista tuli

 

Nyt ne sitten ilostuttaa pimenevia iltoja uudella paikallaan.