keskiviikko 16. toukokuuta 2012

Etelan hetelmat

Kun nyt oon taas niin innostunu tasta kevaasta ja oman hyotypuutarhan paisuttamisesta, ajattelin esitella teille muutaman etelan hetelman. Ihan itse kasvatetun.
Kun tuskin kukaan innostuu tomaatin-, ja kurkuntaimien katselusta.

Viime vuotiset saavutukset voit lukea taalta.
Ja vuodessa on tapahtunut paljon edistysta.

Avocadon taimi nayttaa nyt talta




Vahan hassun nakonen kun toi varsi on humahtanu noin pitkaksi ja lehdet on vaan tuolla paassa. Mutta samapa tuo. Eipahan ainakaan ole latvasta laho :)


Mandariinin/appelsiinin/sitruunan siemenet on kasvanut tan kokoisiksi. Ehka kymmenen vuoden paasta saan selville mita mallia mikakin on. Taimia on muistaakseni seitseman. Osan jouduin heittamaan pois kun meille ei enaa mahdu.



Ei mikaan kaunokainen sekaan. Joku on kaynyt rouskutamassa alimmista lehdista paloja.

Tana vuonna poika halusi istuttaa omat mandariinipuut ja useasta siemenesta vaan muutama iti.

(juu se vihrea siella on se taimi)


Suurin yllattaja tana vuonna oli nektariini. Luin jutun jos toisenkin siita miten sen saisi kasvamaan.
Ja monesti olen yrittanyt ja monella tavalla mutta mikaan ei ole toiminut.
Nyt sitten laitoin muutaman kiven pussiin johon laitoin multaa ja tein pussiin pienia reikia. Ja kostutin multaa vahan. Ja pussi varastoon. Piti olla kylmaa ja pimeaa.
Viikko tolkulla kavin tarkistamassa etta josko sielta jotain pilkottaisi eika siella koskaan mitaa ollut.
Ja niinpa unohdin lopulta koko homman.
Viime viikolla sitten etsiskelin jotain varastosta ja loysin pussin vahan vahingossa. Ja kappas. Yksi kivista oli itanyt. Mies luuli etta olin vahintaankin sahannut itseltani kaden irti kun hysteerisena huusin etta tuu kattoon. Eika se ymmartany miks ma olin niin into pinkeena niin pienesta asiasta. Miehet..

Lykkasin alun sitte multaan ja alan odotella satoa.


Saalittavan nakoinenhan tuokin on. Mutta ylpea olen jokaisesta rumasta kasvistani.

Mites te? Onko teilla kasvamassa mitaan 'erikoista'?






 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti