perjantai 26. elokuuta 2016

Tylsa kesa

Kesa alkaa olla lopuillaan. Talla viikolla oli lapsen viimeinen kokonainen lomaviikko.
Ja kylla, olo on vahintaankin huojentunut. Jo ennen loman alkua jannitin tulevaa  mutta halusin ajatella etta edessa olisi mahtava kesa ilman aikatauluja ja viemisia ja hakemisia. Voitais poikien kanssa tehda kaikkea kivaa yhdessa...


No kivaa olikin. Aika ajoin mutta kylla tylsistyneisyys puolin ja toisin naytteli suurta osaa tana kesana. Vaikka alkuun yritinkin pitaa kiinni siita etta pitaisin aktiiviset pojat kiireisina ja yritin keksia ohjelmaa niin jossain kohtaa tuli se stoppi etta nyt ei jaksa. 
Mieluisan ohjeman keksiminen molemmilla pojille joilla on ikaeroa n.5 vuotta on yllattavan haastavaa. Siina missa toinen mielellaan leikkii leikkipuistossa, toinen mankuu tylsyyttaan koska on jo liian iso liukumakeen eika hiekkakakkujen teko innosta. Toki talloin voi potkia palloa aidin kanssa, mutta sehan taas ei pienimmalle kay joka haluaa myos peliin mutta isompi ei halua pelata veljensa kanssa koska kaksivuotias ei viela potki tarpeeksi pitkalle... Ymmarsitte varmaan pointin.


Naapuruston lapset ja luokkakaverit on viettany suurimman osan kesaansa leireilla joten seura on ollu vanhemmalle pojalle vahaista. En ole juurikaan edes kayny aiti kavereiden kanssa puistoilemassa koska heidan lapsensa ovat samaa ikaluokkaa nuorimmaiseni kanssa. Eika puiston ympari pyorimine  skootterilla jaksa innostaa tunti tolkulla.


Taa on ollu ensimmainen kesa ikina kun ollaan vaan kotona. Yleensa meidan kesan on katkassu ainakin parin viikon loma suomessa ja siihen paalle ehka joku pikku matka.
Talla kertaa meilla ei oo ollu mitaan. Tai no sisko ja sen perhe oli taalla alku kesasta mika oli ihanaa ja muutama yhden yon reissu on tehty kun on angetty miehen tyomatkalle mukaan. Mieskin paatti olla pitamatta lomaa "kun ei oo mitaan erikoista suunniteltu."
Suomen kuvia on ihan avoimen kateellisen katellu facebookissa ja haikaillu sinne. Kun vaan tililla olisi iso tukku rahaa ja amerikassa inhimilliset lomat.


No jospa taa riittais tan kertasesta valitusvirresta. Nyt on opittu laksy ja ehka jos ens kesana viela ollaan taalla niin tehdaan asiat erilailla. Paluu arkeen ja normaaliin rytmiin ei tule paivaakaan liian aikasin. Uudet tuulet puhaltaa meijankin perheessa toivottavasti pian joten sita innolla ja kauhulla odottaessa. 

tiistai 5. heinäkuuta 2016

Neljas Heinakuuta

Niinkun moni varmaan suomessa ja muuallakin maailmassa tietaa, eilen eli 4.7 juhlittiin taalla itsenaisyyspaivaa. Paivamaaran itse opin joskus "muutama" vuosi sitten jostain Tom Cruisen leffasta ja se on sen jalkeen syopynyt mieleen melkeen paremmin kuin suomen itsenaisyyspaiva. (Hyi minua)

Meilla ei ollut paivalle kovin suuria suunnitelmia. Mies sai toista liput yhteen puistoon jarjestettyyn tapahtumaan mutta muuten paiva oli avoin. 
Aamupaivalla kaytiin ajelulla ja hammasteltiin teltoin, grillein ja piknikpoytien kansoittamaa rantabulevardia.


Paivaunien jalkeen lahdettiin katsastamaan sitten tama "ilotulitusfestivaaliksi" nimetty puistotapahtuma. Tietenkin asian mukaisesti pukeutuneena sini-puna-valk
Puisto oli niin ikaan vuorattu ihmisten peitoilla ja tuoleilla ja tietysti amerikkalaiseen tapaan kylmalaukut oli iso osa katukuvaa. Eihan sita ihminen jaksa tuntitolkulla maassa istua syomatta ja juomatta. Ja mikas siina. Musta on ihan hyva etta saa ottaa omia evaita mukaan eika tarvitse tuntitolkulla jonotella ylihinnoteltua festariruokaa.

Lapset kavi pomppulinnassa ja tassa isossa liukumaessa. Onneksi kaikki lasten aktiviteetit oli ilmaisia.







Muutaman tunnin vaeltelun jalkeen tultiin siihen tulokseen etta tama on nyt nahty. Ideaalia olisi ollut jos oltas jaksettu jaada sinne viela muutamaksi tunniksi odottamaan yhdeksalta alkavaa ilotulitusta mutta pojat alkoi jo olla tylsistyneita joten kotia kohti.

Me tiedettiin etta meidan isolle altaalle oli kokoontumassa naapurustoa joten paatettiin kayda kotona tappamassa aikaa ja hakemassa lisaa vaatetta. Ja kellon lahestyessa yhdeksaa suunnattiin altaalle yhdessa muutaman naapurin kanssa.

Tulitusta odotellessa lapset polteli sadetikkuja ja leikki piilosta. Mikas sen hauskempaa pilkkopimeassa. Rakettien jalkeen sitten etsittiin yhden sun toisen lapsen lipilapeja jotka oli leikin tiimellyksessa potkittu syrjaan.





Kaikki odotus oli sen arvoista kun viimein ensimmainen raketti lennahti taivaalle,
Siella nahtiin niin sydamia, hymynaamoja kun planeettojakin. Kerrassaan upeita kaikki.





Mahtava paatos ensimmaiselle itsenaisyyspaivalle asukkaana tassa maassa.




maanantai 27. kesäkuuta 2016

Nutella juustokakku

Kuten ootte varmaan jo huomannu, mulla aiheet tassa blogissa heittelee valilla laidasta laitaan. Viime postauksessa pelattiin tulta ja tassa seuraavassa jo leivotaan kakkuja. Mutta sellasta meidan elama on. Valilla on vahan vakavampaa aihetta ja valilla mennaan lepposasti.
Ja jos jotain viela kiinnostaa niin tulipalon osalta me voidaan jo huokasta helpotuksesta. Ymmartaakseni kaikki evakuoidut ovat jo paasseet palaamaan koteihinsa. Mutta nyt tuli riehuu Losin alueella jossa tilanne on paljon lohduttomampi. Toivottavasti tamakin saataisiin pian hallintaan. 

Mutta taman kertaiseen aiheeseen. Taas ois hyvaksi havaittua reseptia tarjolla. 
Viikonloppuna lanseerasin meilla uuden perhe tradition. Siita ehka lisaa myohemmin, mutta tahan liittyen paasin testaamaan vihdoin Pinterestista loytynytta reseptia. Tata kakkua mun oli tarkotus tehda mun siskon perheelle jotka juuri oli taalla mutta kaikessa kiireessa se jai tekematta. Sori.

Nutella - juustokakku

Pohja

264g oreoita/dominokekseja
4 rkl sulatettua voita

Tayte 

678g tuorejuustoa
104g sokeria
1 tl vaniljamaustetta (kaytin nestemaista, mutta vaniljasokerikin kay)
470g Nutellaa
2,4 dl kermavaahtoa
3 rkl kaakaojauhetta

1. Pohjaa varten murusta keksit ihan pieneksi. Sulata voi ja yhdista nama kaksi ainesta.
Painele keksi-voiseos kakkuvuoan pohjalle tasaiseksi ja laita jaakaappiin kovettumaan.
2. Sekoita keskenaan tuorejuusto, sokeri, vaniljamauste, nutella ja kaakojauhe tasaiseksi massaksi.
3. Viimeisena sekota joukkoon varovasti vaahdotettu kerma.
4. Kun seos on hyvin sekoitettu, kaada se keksipohjan paalle.
5. Laita kakku jaakaappiin 4-6 tunniksi
6. Tarjoile/Nauti mutta ala mieti kaloreita..


Mun kakusta ei ihan luokkansa kaunein tullu mutta maistuva kylla. Annoin kakun olla jaakaapissa vahan yli 4 tuntia ennen tarjoilua ja huomasin etta olisi saanut olla siella pidempaan, Myoskin omasta versiosta jai uupumaan kaakaojauhe.


Hyvaa oli mutta yksi pala riitti sammuttamaan makean himon.

keskiviikko 22. kesäkuuta 2016

Kun lahella palaa

Kesa alkoi meilla virallisesti eilen. Vaikka lamminta on piisannut jo kylla pidempaan. Kesan mukana tuli myos metsapalokausi. Kalifornia on karsinyt kuivuudesta jo kuusi vuotta eika taman kevaan El Nino sateineen juurikaan helpottanut tilannetta.  Joten alue on todella herkkaa paloille ja pienikin kipina saattaa roihahtaa nopeasti suureksi ja vaaralliseksi.
Yksi palo me on jo keritty taalla kokea mutta se oli aika kaukana. Mutta myohemmin palo alueelta lapi ajaessa naky oli todella lohduton. 
Ja nyt palaa taas. Ja tama palo osui ikava kylla lahemmas. Ihan tahan naapuriin.


Palo alkoi viikko sitten keskiviikkona ja sita vielakin sammutellaan. Tahan mennessa on palanut n. 9000 hehtaaria maata. Palo on ollut sammuttajille haastava jo alusta lahtien koska maasto alueella on todella vaikeaa ja sopivasti tanne juuri rantautui helleaalto samaan aikaan. Ei siis kay kateeksi sankareita.


Ensimmaisen kerran kun kuulin missa talla kertaa palaa, tuntui etta vatsa kaantyi ympari. Ihan tassa lahella. Siitahan me ajettiin pari paivaa sitten ohi. Siita asti meilla on seurattu uutisia todella tarkkaan. 
Ensin palo ei vaikuttanut meihin mitenkaan mutta parin paivan paasta syttymisesta tuli savu. Tuuli sopivasti meidan suuntaan joten taivas tayttyi harmaasta savusta. 


Sitten kehotettiinkin jo ulkona liikkumista valttamaan ja kaikki ikkunat pitamaan kiinni. Ihana yhdistelma: lampoaalto + ei ilmastointia + ikkunat kiinni. Mutta minkas teet. Ja pakko meidan oli ulkoilla ja pitaa vahan ikkunoita auki. 


Valilla savun haistoi mutta  muuten sen olemassa oloa ei valttamatta olisi huomannut ilman suurta pilvea. Yhtena iltana ajoimme kaupungin laidalle katsomaan nakymia ja siella huomasin etta savu kavi silmiin.


Me ei virallisesti saatu mitaan evakuointi varoitusta vaan kehotettiin miettimaan mita tavaroita ottaisi mukaan jos siihen pisteeseen tultaisiin. Sina iltana kun varoitus tuli, oli olo taalla kun sotatantereella. Sammutushelikopterit kavivat tankkaamassa tassa meidan laheisella pellolla ja niita meni tuhkatiheaan. Mutta syytakin oli. Palo oli vain n.5km meilta ja tanne levitessaan olisi polttanut varmasti satoja taloja helposti. Melko ahdistavaa oli alkaa kaivella tarkeita papereita ja kovalevyja taynna kuvia ja miettia mitka oikeasti on niita tarkeimpia asioita mitka haluaisi pelastaa.

Nyt onneksi ollaan jo siina pisteessa etta palo alkaa olla jo 90% tainnutettu. Vaara ei silti ole taysin ohi. Onhan mahdollista etta se on jaanyt jossain viela kytemaan ja roihahtaa uudelleen. Tai uusi palo alkaa toisesta paikasta.  


Vaikka jokaisessa maassa on aina omat huonot puolensa niin ihan nain vakavien asioiden kanssa ei viela koskaan olla jouduttu kasvotusten. "Paratiisissa" asumisessa siis on todellakin omat varjopuolensa.
Nyt vaan toivotaan maltillisia tuulia ja sadetta. Vaikka sen todennakoisyys onkin talla hetkella haviavan pieni.


maanantai 2. toukokuuta 2016

Kiire Kiire

Viimeset kaks viikkoa on ollu kiiretta taynna. Tarkotus ei ollut tayttaa viikkoja ohjelmalla vaan kaikki tapahtumat vaan keraanty yhtakkia. Mutta ihan kivaa on ollut vaikka saankin pienen hermoromahduksen ja stressin aina edessa haamottavista "velvollisuuksista."
Kiireinen aikataulu on meilla viela aika vierasta silla aika monta vuotta tassa on menty niin ettei meilla viikkoon montaakaan pakollista menoa ole kertynyt. Joten pienta totuttelua vaatii viela.


Meidan elama taalla asuessa on muutenkin heittanyt niin haran pyllya (hyvalla tavalla) etta uusi rytmi arkeen menee siina sivussa. 
Mutta mihin meidan viimeset kaks viikkoa siiten on kulut? 
No, leikkitreffeihin, museoon, paikalliseen hoploppiin, illalliseen naapureilla, tuttavaperheen laksiaisiin meilla,


tivoliin, rannalle, miehen tyoapakan jarjestamaan elokuvailtaan lapsille, limukiskan pitoon, harrastuksiin... Unohtamatta tietenkaan kayntia Marimekko-ostoksilla.


Tama viikko nayttaa onneksi vahan valjemmalta ainakin nain maanantaina. Hyva niin silla rastissa on kasa kotihommia ja edessa haamottaa taas yh-viikko kun mies lahtee reissuun.



Mites siella ruudun toisella puolella? Kulkeeko arki minuuttiaikatalulla vai tykkaatteko rennommasta arjesta?



perjantai 22. huhtikuuta 2016

Kirja loytoja

Tanaan piti postata ihan toisesta aiheesta, mutta pitkasta aikaa mulla oli tuuria kirpputorilla ja paatinkin esitella teille mun loydot.
Blogia pidempaa seuranneet tietaa etta tykkaan tosi paljon kierrella kirpputoreja ja yrittaa tehda loytoja. Taa on jo myos selvaa mun lahikirpparin henkilokunnalle. Usein tulee vaihdettua kuulumiset ja kysellaan missa lapset on jos olen liikkeella ilman kumpaakaan. Tai niinkun tanaan, ihmetellaan missa olen ollut kun en viime viikolla kaynyt ollenkaan. Taman ma viela kestan mutta tanaan kavi ilmi etta alan olla myos paikallisille trokareille tuttu kasvo. Joku uppo-outo mies paivitteli mulle etta han ei ole mua nahnyt pitkaan aikaan.. Tieda sitten mita tasta pitaisi ajatella.

Mutta aiheeseen. Niihin loytoihin. Talla kertaa mukaan lahti vaan kirjoja.
Mun vanhin poika lukee kirjoja kauheeta vauhtia ja kirjastonkortin viela puuttuessa hamstaraan kirpparilta sille lukemista. Nyt olin oikeeseen aikaan oikeessa paikassa ja loysin kasan sen lempparikirjoja dollarin kappale.


Joitain naista meilla jo on mutten jaksanut alkaa muistella mitka meilta puuttuu joten otin kaikki. Nama on lahes uuden veroisessa kunnossa, liekko koskaan edes luettu joten voin vaikka myyda tuplat eteenpain. Mietin myos etta saastaisinko nama pojan syntymapaivaan asti ja antaisin vasta sitten. Saa nahda.

Itselleni loysin vihdoin aikuisten varityskirjoja! Naita ma oon halunnut jo pitkaan mutta en vaan ole raaskinut ostaa. Tosin yhden sain suomesta anopilta ja se on viela korkkaamatta mutta nyt mulla on naita kolme. Jei!


Nama oli $5/kpl.
Enchanted forest kirjassa oli kahdssa kohtaa pieni osa varitetty, muuten kirja oli taysin koskematon.


Viimeisena loytona kirja I am Malala. Tama kirja on myos kiinnostanut pitkaan ja meneekin lukulistalle heti kun saan tan hetkisen kirjan kahlattua lapi.


Huippu tyytyvainen olen naihin loytoihin. Roald Dahlit laitan viela piiloon siihen asti etta paatan annanko ne nyt vai odotanko muutaman kuukauden.

Mita loytoja muut on viime aikoina tehnyt?


torstai 21. huhtikuuta 2016

Juustoinen kasvis chowder

Kasi ylos kella on, jos ei paivittain niin ainakin viikottain, ongelmana se ettei meinaa keksia mita laittaa perheelel ruoaksi. Uskoakseni aika monessa taloudessa nousee kasi pystyyn.
Ma oon liittyny facebookissa jos jonkinlaiseen ryhmaan mista saada inspiraatiota kokkailuun mutta ainakin toistaseksi ne vinkit on havinny sinne news feediin ja huomaan etta aika monena paivana kello kolmen aikaan hakeudun pinterestiin ja naputtelen hakukenttaan easy veggie dinner. 
Hatun nosto niille jotka saa aikaseksi tehda etukateen viikon ruokalistan. Mulla se on viela to do listalla.

Tassa ois yksi hyvaksi todettu kasvisresepti. Tata on meilla nyt tehty kahdesti hyvalla menestyksella aikuisille ja vaihtelevalla menestyksella lapsille.


Juustoinen kasvis chowder

5,5 rkl voita
3 porkkanaa
1 sipuli
2 valkosipulinkyntta
7 dl vetta/kasvislienta
2 isohkoa perunaa
pieni parsakaali
1/4 tl kuivattua timjamia
suolaa
pippuria
6 rkl jauhoja
7 dl maitoa
1,2 dl kermaa
n. 220 g cheddar juustoraastetta
n. 30g parmesan juustoraasetta


Suuressa kattilasssa sulata 1,5 rkl voita. Lisaa pilkotut porkkana ja sipuli ja pyorittele pannulla n.4 minuuttia. Lisaa valkosipuli ja pyorittele sekaan.
Lisaa neste, pilkotut perunat ja timjami. Mausta suolalla ja pippurilla maun mukaan.
Anna kiehahtaa ja vahenna siten lampoa. Anna muhia kannen alla n. 15 minuuttia. Lisaa joukkoon parsakaali ja anna hiljalleen kiehua niin etta vihannekset kypsyvat.

Muun keiton kiehuessa, sulata loppu voi toisessa kattilassa, lisaa jauhot ja sekoita n. minuutin ajan.
Samalla kaaada joukkoon maito. Varmista ettei seokseen jaa jauhopaakkuja.
Kiehauta koko ajan sekoittaen niin etta keitos saostuu. Taman jalkeen lisaa kerma.
Poista kattila liedelta ja kun kasvikset ovat kypsia lisaa maito-jauhoseos niiden joukkoon.
Viimeiseksi lisaa juustoraasteet.



Tarjoillaan lampimana.
Suht helppo, ei valttamatta mikaan laihduttajan unelma mutta varmasti maistuva kasvisruoka.