keskiviikko 22. kesäkuuta 2016

Kun lahella palaa

Kesa alkoi meilla virallisesti eilen. Vaikka lamminta on piisannut jo kylla pidempaan. Kesan mukana tuli myos metsapalokausi. Kalifornia on karsinyt kuivuudesta jo kuusi vuotta eika taman kevaan El Nino sateineen juurikaan helpottanut tilannetta.  Joten alue on todella herkkaa paloille ja pienikin kipina saattaa roihahtaa nopeasti suureksi ja vaaralliseksi.
Yksi palo me on jo keritty taalla kokea mutta se oli aika kaukana. Mutta myohemmin palo alueelta lapi ajaessa naky oli todella lohduton. 
Ja nyt palaa taas. Ja tama palo osui ikava kylla lahemmas. Ihan tahan naapuriin.


Palo alkoi viikko sitten keskiviikkona ja sita vielakin sammutellaan. Tahan mennessa on palanut n. 9000 hehtaaria maata. Palo on ollut sammuttajille haastava jo alusta lahtien koska maasto alueella on todella vaikeaa ja sopivasti tanne juuri rantautui helleaalto samaan aikaan. Ei siis kay kateeksi sankareita.


Ensimmaisen kerran kun kuulin missa talla kertaa palaa, tuntui etta vatsa kaantyi ympari. Ihan tassa lahella. Siitahan me ajettiin pari paivaa sitten ohi. Siita asti meilla on seurattu uutisia todella tarkkaan. 
Ensin palo ei vaikuttanut meihin mitenkaan mutta parin paivan paasta syttymisesta tuli savu. Tuuli sopivasti meidan suuntaan joten taivas tayttyi harmaasta savusta. 


Sitten kehotettiinkin jo ulkona liikkumista valttamaan ja kaikki ikkunat pitamaan kiinni. Ihana yhdistelma: lampoaalto + ei ilmastointia + ikkunat kiinni. Mutta minkas teet. Ja pakko meidan oli ulkoilla ja pitaa vahan ikkunoita auki. 


Valilla savun haistoi mutta  muuten sen olemassa oloa ei valttamatta olisi huomannut ilman suurta pilvea. Yhtena iltana ajoimme kaupungin laidalle katsomaan nakymia ja siella huomasin etta savu kavi silmiin.


Me ei virallisesti saatu mitaan evakuointi varoitusta vaan kehotettiin miettimaan mita tavaroita ottaisi mukaan jos siihen pisteeseen tultaisiin. Sina iltana kun varoitus tuli, oli olo taalla kun sotatantereella. Sammutushelikopterit kavivat tankkaamassa tassa meidan laheisella pellolla ja niita meni tuhkatiheaan. Mutta syytakin oli. Palo oli vain n.5km meilta ja tanne levitessaan olisi polttanut varmasti satoja taloja helposti. Melko ahdistavaa oli alkaa kaivella tarkeita papereita ja kovalevyja taynna kuvia ja miettia mitka oikeasti on niita tarkeimpia asioita mitka haluaisi pelastaa.

Nyt onneksi ollaan jo siina pisteessa etta palo alkaa olla jo 90% tainnutettu. Vaara ei silti ole taysin ohi. Onhan mahdollista etta se on jaanyt jossain viela kytemaan ja roihahtaa uudelleen. Tai uusi palo alkaa toisesta paikasta.  


Vaikka jokaisessa maassa on aina omat huonot puolensa niin ihan nain vakavien asioiden kanssa ei viela koskaan olla jouduttu kasvotusten. "Paratiisissa" asumisessa siis on todellakin omat varjopuolensa.
Nyt vaan toivotaan maltillisia tuulia ja sadetta. Vaikka sen todennakoisyys onkin talla hetkella haviavan pieni.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti