Kannustujoukkona

Viime viikonloppu oli yksi parhaimmista pitkaan aikaan.

Sain vieraaksi ihanat ystavani suomesta. Perjantai-ilta kului ihanan naurun ja vanhojen muistelun merkeissa. Juttua riitti melkeen kolmeen asti yolla jolloin oli pakko luovuttaa ja menna nukkumaan.

 

Lauantaina sitten otettiin tyttoporukalla junan nokka kohti Amsterdamia jonne tuli kaksi kaveria suomesta lisaa. Miehet suunnisti muualle ja sain olla ihan vaan kavereiden kanssa.

Syotiin ja juotiin hyvin ihanassa pihviravintolassa. Vahan kylla joutui neuvottelemaan etta saatiin kasvisyojallekkin poperot mutta lopulta paastiin yhteyisymmarrykseen ja hyvaa oli.

 

Sunnuntaina oltiin sitten pirteena liikenteessa heti aamusta.

Paastiin kannustamaan ihanaa ystavaani maratonilla.

 

 

Vaikka koko viikonloppu muuten oli lammin niin sunnnuntaina sitten meinas vahan tulla kylma tienposkessa seisoskellessa. Mutta pieni taukoliikunta piti jalat ja kadet lamposena.

Fiilis oli ihan mahtava ja kannustettiin kaikkia nakemiamme suomalaisia ja saatiin paljon kiitosta ja hymyja.

 

 

Muu porukka suunnisti viela juoksun jalkeen syomaan mutta mina otin junan kotiin ja meinasin tosiaan nukahtaa junaan. Kotona ei sitten muuta kun kuppi kuuma teeta ja kuuma suihku ja petiin. Olin unessa kuulemma ennen meijan pienta.

Etta rankkaa oli muuta ah niin ihanaa. Nailla jaksaa taas monta viikkoa.

 

Kylla hyvat ystavat on kultaakin kalliimpia!