Keep calm and move to...

UPariin kertaan olen taalla vissiin jo maininnut edessa siintavasta muutosta. Vaikkei se mikaan salaisuus enaa ole ollut niin en vaan ole saanut aikaseksi kirjottaa aiheesta.

Hauskaa tassa on se etta ennenkun mitaan hajua tulevasta muutoksesta oli, oltiin miehen kanssa paadytty siihen etta vuoden lopussa koti menisi myyntiin ja vuokrattais asunto lahempaa pojan koulua ja sitten alettais uudelleen kartottaa mita me halutaan seuraavaksi. Molemmilla alkoi olla mitta taynna taalla asumista joten kaikki mahdollisuudet oli avoinna.

Kohtalo kuitenkin puuttui peliin tallakin kertaa.

Mieheen otti yhteytta headhunter joka halusi hanet haastatteluun.  Ja ensin mies sanoi etta ei kiinnosta. Hanella oli hyva tyo josta han tykkaa mutta muutaman paivan mietittyaan han paattikin kokeilla. Ja hassua tassa on se etta alusta asti mies oli silla asenteella etta katotaan miten pitkalle haastatteluissa han paasisi. Tarjottu tyo kun jonkin verran erosi siita mita han taalla teki.

Ja yhtakkia oltiinkin haastattelun viimeisessa vaiheessa ja kandidaatteja olikin enaa yksi mieheni lisaksi. Haastattelua edeltavana iltana juteltiin miehen kanssa ekaa kertaa vakavissaan siita etta muutto saattaisi olla edessa mika jo kertoo sitta etta me ei ihan vakavissaan odotettu mitaan tapahtuvan. Mutta niin kuitenkin kavi ja...

Me ollaan muuttamassa Lontooseen. 

Ihan hullua. Taas paikka mita me ei koskaan edes harkittu asuinmaaksi.

Ja kuten jo sanottu mies siis on jo siella viikot toissa. Piti paatya tallaseen ratkasuun koska pikku N:n laskettu aika ja miehen uuden tyon alotus oli niin lahella toisiaan etten millaan olisi pystynyt jarjestamaan niin etta muutto olisi ollut ensin.

Nailla nakymin me loput muutetaan sitten maaliskuun aikana.

Kunhan vain uusi koti loytyy. Meilla ei kummallakaan ole mitaa kokemusta aiemmin Lontoosta joten on vahan hankala yrittaa paattaa mika alue olisi sitten paras. 

Etta jo siella ruudun toisella puolella on Lontoota tuntevia tai siella asuvia niin kaikki vinkit otetaan vastaan ilomielin.

Sellanen ilmous tahan maanantaihin.

Talle viikolle olis ohjelmassa pakkausta ja vaippalaukun ompelua.

Reipasta viikon alkua kaikki!

Kasvispiirakka sulatejuustolla

Kuten lupasin, tassa tulee ohje eiliseen piirakkaan.

Kasvis-sulatejuustopiirakka

Pohja

2dl vetta

25g hiivaa

1/2tl suolaa

50g sulatettua voita

5dl jauhoja

Tayte

1 iso sipuli

3 porkkanaa

Pala lanttua

2 paprikaa

1 pkt sulatejuustoa

2 munaa

2 valkosipulinkyntta

1tl suolaa

voita paistamiseen

Liota hiiva kadenlampoiseen veteen. Lisaa muut aineet ja vaivaa kimmoisaksi. 

Kohota.

Suikaloi kasvikset ja paista pannulla voissa pehmeiksi. Ota pannu liedelta ja lisaa sulatejuusto ja munat. Mausta.

Kauli taikina uunipellin kokoiseksi ja kohota. Levita tayte pohjan paalle ja paista 250 asteessa n. 20 min.

                              

Taytteeksihan voi tietenkin valita omia mieleisiaan. Meilla nyt sattui olemaan lanttua jaakaapissa joten ajattelin kokeilla sita tahankin ja hyvin toimi. Pohjaan laitoin 2dl ruisjauhoja ja loput vehnajauhoja. 

Meilla taa kestaa kaapissa yleensa pari paivaa ennenkun katoaa parempiin suihin.

52 viikon saastosuunnitelma

Tanaan ollaan vietetty vapaapaivaa. Vaikka poika vois menna keskiviikkosinkin kouluun niin haluan edelleen pitaa tan yhen vapaan keskella viikkoa. Varsinkin nyt kun yksin pyoritan tat rumbaa. Matka pojan koululle ja takaisin kestaa paalle tunnin joten ihan mielellani olen sen ajamatta.

Aamusta kaytiin kaupassa hakemassa maitoa ja piti hakea keittotarpeitakin mutta nehan jai sinne kauppaan. Onneksi kotona oli kuitenkin jotain ja saatiin linssikeitto aikaseksi. Tosin ilman perunaa.

Tein myos iltapalaksi ihanaa kasvispiirakkaa jonka reseptin ajattelin jakaa huomenna.

Tanaa tormasin hyvaan ja taysin toteuttamiskelposeen saastovinkkiin. Ja tama kestaa siis lapi vuoden.

Idea on se etta otetaan purkki tai laatikko tai pullo. Ihan sama mika kunhan se on tarpeeksi suuri.

Itse valitsin tallaisen aikuismaisen Nalle Puh laatikon joka ilmeisesti alunperinkin on tarkotettu rahan saastamiseen. 

Ja kun vuodessa viikkoja on 52 niin joka viikolla laitetaan saastoon viikoja vastaava summa.





Viikolla 1 pistetaan 1€
Viikolla 2 pistetaan 2€
Viikolla 3 pistetaan 3€ ja niin edelleen.

Tein itselleni listan jossa on numerot 1-52 ja voin aina viivata yli kun viikon talletus on laitettu.



Talla menolla saastossa pitaisi vuoden lopussa olla 1300€
Ajattelin yrittaa laittaa ainakin alkuun vahan enemman. Ainoa ongelma tassa minulla on etta en yleensa kanna kateista, tahanastisetkin saastot jouduin lainaamaan pojan lompakosta. Mutta tahankin on jo alustava suunnitelma.
Pidan teidat ajantasalla miten saastaminen edistyy.

Tama iPadilla bloggaaminen on kylla hermoja raastavaa ja hidasta. En tieda onko vika minussa vai tassa vehkeessa. Taytynee sittenkin lahtea lappari ostoksille.

Pysyttaisko budjetissa?

Talla universumilla taitaa olla jotain mun bloggaamista vastaan. Heti kun mainostin etta nyt alan taas saannollisesti bloggaamaan niin meijan nettiyhteys alko patkia. Ja jostain syysta aina kun kirjotin tanne jotain ja yhteys katkes niin kaikki kirjotukset katos ku tuhka tuuleen. Mutta katotaan miten nyt kay. Ehka bloggeri ei vaan tykanny mun aiheista.. Ken tietaa.

Mutta siis, uus alku. 

Ma en varsinaisesti tehny mitaan uudenvuodenlupauksia mutta yritan tassa vahan skarpata muutamalla osa-alueella. Ja mun uusvuos alko vasta nyt maanantaina kun mies taas lahti maailmalle hommiin ja me jaatiin poikain kanssa kolmisin. Jotenki kun mies oli kotona niin en osannu oikee toimia normisti. Miehella oli siis noin kolme viikkoa lomaa tossa joulun ja uuden vuoden aikaan. Ja se ei oo koskaan ollu kotona noin paljo. 

Tarkotuksena oli taas alottaa monennenkohan kerran kukkaron kiristys. Varsinkin tolla ruokapuolella.  Me ollaan nyt elelty vahan leveesti loppuvuosi ja osteltu mita sattuu sen enempia suunnittelematta ja paljon on menny ruokaa roskiin. Joten on korkee aika taas palata ruotuun. Ja tietenkin kun paatin alkaa vahan saastaa niin loppualet alko yhessa mun parhaista alebongaus paikoista. Joten kavin tietty vaha sinne tuhlaamassa. Mutta ruokapuolella kavin hakemassa sen verran taytetta kaappiin etta ei pitais olla tarvetta muuhun koko viikolla kun ehka hakea maitoa.

Ja talta mun ensimmainen satsi naytti



Meilla oli ruoat parille seuraavalle paivalle joten mitaan lihoja ei tarvinnu ostaa. Leivan ostamisen paatin lopettaa koska sen laatu paaosin on ala-arvosta ja paatyy meilla melkeen aina roskiin. Joten meilla syodaan tasta lahtien nakkaria tai itse tehtya leipaa.

Toisesta kaupasta kavin viela hakemassa banaania ja parit jutut mitka oli tarjouksessa.



Vahan mentiin yli budjetin koska paatin ostaa pesuaineita kun halvalla sai :)
Mutta muuten kylla pysyin paatoksessa olla ostamatta mitaan turhaa.
Kaikkeen tahan kaytin noin 53€.
Joten ihan hyva. Viela vahan voi nipistaa kunhan paasen vauhtiin.

 Nyt pikku N:n kanssa vaunuilemaan.

Taas koukussa

Moikka. Uusi vuosi ja uudet kujeet taas. Nyt olis tarkotus ihan oikeesti palata bloggailun pariin. Kun on sita aikaa vahan enemman. Blogi on ollu mielessa paivittain mutta paatin etta nyt nain vuoden alusta alotan kun ei oo mitaan hairio tekijoita. Noitten lasten lisaks.

Mun aiti oli taalla apuna pari kuukautta enka halunnu kayttaa sita aikaa koneella vaan omistautua viettaa lasten ja aitin kanssa laatuaikaa. 

Hieman haastavaa taa kylla on koska annoin tyokoneeni pois. En siis ole palaamassa enaa tyoelamaan taalla. Ja nyt siis pitaa tulla toimeen padilla niin kauan kunnes oikea lappari loytyy. Ja jotenki ma en vaan osaa kayttaa tata... Mutta kai se tasta.

Mina joka addiktoidun todella helposti kaikkeen, olen saanut koukutettua itseni vlogeihin. Nyt kun olen saanut vierotettua itseni edes vahan pinterestista niin tama tuli tilalle. Rakastan yli kaikkien muiden ohjelmien realityja. Siis sellasia oikeista ja tavallisista ihmisista tehtyja. En jaksa mitaan kilpailuja tai julkkiksia vaan ihan niita tavallisia. Joku saattaakin muistaa mun hehkutuksen Iholla sarjasta joka vei mut mennessaan.

No joka tapauksessa mina, joka en taalla juurikaan edes omia kuviani julkaise olen harkinnut omaa vlogia.. Hullua vai mita? Ehkapa aloitan julkaisemalla taalla muutaman ja katsotaan mihin se johtaa. 

Nahtavaksi jaa.
Ja jos joku osaa vinkkailla hyvia vlogeja niin antaa tulla.

     

                            

                   

Joulukuun ensimmainen

Pitkasta aikaa taas taalla. Vaikka kuinka on pyha tarkotus paivittaa tata blogia useammin niin jotenkin sille on vaikeeta loytaa aikaa. Vaikka kotona vaan olenkin.

Mutta tama pieni suloisuus vie kaikella viehatysvoimallaan kaiken ajan.

 

Vaikka ensimmainen kuukausi meni stressissa ja huolehtiessa. Ja vaikka valvottuja oita on takana ja edessa niin silti elama on vaan nyt ihanaa. Kakkonen on kasvanut jo yli kilon sitten syntyman ja painaa jo yli 3kiloa. Ja on jo ihana oikean vauvan kokoinen.

 

Veli on suhtautunut vauvaan hienosti. Mutta kylla han sita odottikin tulevaksi. Kovasti han tahtoisi hoitaa (mutta ei vaihtaa vaippoja) ja kantaa veikkaa mutta viela en ole uskaltanut antaa.

 

 

Joulukuu parahti meilla kaymaan siina viiden aikaa aamulla. Vanhempi poika ei malttanut nukkua kun niin paljon jannitti kalenterin avaamista. Eika siina auttanut muu kun nousta.

Meilla on sitten kolme erilaista kalenteria. Suomesta papan lahettama M&M kalenteri, arpakalenteri ja tama

 

 

Ikeasta ostettu tonttukalenteri. Luukkuja tassa ei ole vaan pienia rasioita. Ja mietin paani puhki mita niihin  saisi mahtumaan. Kunnes ainoaksi vaihtoehdoksi jai etta joulutonttu kay joka yo jattamassa rasiaan pienen viestin. Tanaan tonttu jattanyt viestin etta oli piilottanut pojan sangyn alle palapelin.

 

Taisin jossain vaiheessa paljasta etta vauvan lisaksi meilla on muitakin muutoksia tulossa. Siita tarkemmin toisella kertaa mutta mainittakoon nyt etta meilla on edessa muutto. Mies lahtee edelta jo huomenna. Tosin tulee takaisin aina viikonlopuksi. Meilla lopuilla lahto on edessa nailla nakymin helmikuussa. Ja toivon mukaan saadaan ennen sita talo myytya.

 

Nyt syottohommiin ja sitten merimieskirkolle ostoksille.

Mukavaa joulukuun alkua kaikille!





1980g ja 43cm

Keskiviikkona 16.10 meille sitten syntyi pieni poika. Ei malttanut enaa pysya masussa vaikka kuinka yritettiin. Onneksi kuitenkin kaikki meni hyvin ja pojalla oli kaikesta huolimatta kaikki niinkun pitikin.

 

 

Ihan taytena yllatyksena pojan aikanen syntyminen ei tullut. Viikolta 16 asti olen valitellut supistuksista mutta kukaan ei oikee ottanut asiaa vakavasti Ei vaikka tuo esikoinenkin syntyi 4 viikkoa etuajassa. Olisin kuitenkin mielella pitanyt taman tapauksen vatsassa mahdollisimman pitkaan mutta luonto paatti toisin.

 

 

Poika aloitti elamansa keskoskaapissa kytkettyna monitoreihin. Mutta onneksi kaapista paastiin pois neljan paivan paasta ja monitorista paastiin irti puoletoista viikon paasta syntymasta.

 

Ja kotiin otettiin poika tasan kahden viikon ikaisena, viime keskiviikkona.

Ja nyt totutellaan taas uuteen arkeen.

 





 

Pienella on viela nena-mahaletku kun ei meinaa voimat riittaa itse imea tarpeeksi, mutta voimat kasvaa kohisten ja toivottavasti pian paastaan vaan rintaruokintaan.

Vaikka tama nyt hieman rankkaa onkin niin olen onnellinen etta tuotiin poika jo kotiin. Sairaalan pienoisesta vastustelusta huolimatta. Sairaalassa ravaaminen otti aika koville niin fyysisesti kun henkisestikkin. Ja onhan meilla jo ton esikoisen kanssa kokemusta ton letkun kanssa puljaamisesta.

 

Sellasta uutista tanne.