Guacamole

Yksi meijan perheen suosima viikonloppuruoka on latyt elikka tortillat.

Suhteellisen helppo ja vaivaton ruoka minka valmistukseen voi koko perhe osallistua.

 

Ja aina kun naita tehdaan niin meilla (minulla) on tapana tehda guacamole itse. Aikasemmin me ei syoty sita ollenkaan kun ne valmiit litkut ei oikeen maistunu mutta kun sain aikaseks kokeilla tuota itse ei olla kertaakaan oltu ilman.

 

 

Ja tan pyorayttaminen on tosi helppoa. Tarvitaan vaan:

 

- Avocadoa

- Tomaattia

- Valkosipulia (tai salottisipulia)

- Limea (joka puuttuu kuvasta)

- Chilia. Meilla harvoin on tuoretta joten kaytettaan vaan maustetta.

- Suolaa

- Pippuria

 

Me saatiin joskus sukulaisilta tuliasiks tallanen avocadoveitsi ja se on ollu kylla tosi nappara.

Tuo paallimmainen osa  toimii veitsena

 

 

Sitten kaivetaan kivi pois

 

 

Lusikoidaan sisalto

 



 

Ja voilá

 

 

 

Sitten kaikki ainekset joko koneeseen tai muussataan haarukalla. Eika sitten muuta kun nauttimaan

 

 

 

Niin oli taas hyvaa ja tuli syotya ihan liikaa etta jos huomenna parjais vahan vahemmalla.

 

Nyt vahan aikaa telkkaa ja sitten nati nati.



Ota tai jata

Tanaan tarttui halpakaupasta (mistas muualta) mukaan pari kylttia.

 

Tallasen olen nahnyt monessa muussakin blogissa ja nyt se loytyy sitte meiltaki.

Ja taa on kylla varsinkin perheen pienimmalle hyva muistutus..

 

 

 

Ja tallanen paaty pojan huoneeseen

 

 

Ostin viela pojalle uusia legoja kun olivat kerran tarjouksessa. Ja sopivasti viela papan suomesta lahettama pakettikin saapu tanaan niin pojalla on joulu keskella kesaa kun tanaa tulee kotiin

 

 

Onnistuin viela saamaan kamalat suklaaoverit Lidlin suklailla... Yoks!

Tassapa saavutusta tarpeeksi yhdelle paivalle.

 

 

 

Viikonloppu ja perheen kanssa oloa ja siivoilua.

Hauskaa viikonloppua kaikille!



Vielakohan ma osaan blogata

Ajattelin ihan kylma viileesti jatkaa tata bloggaamista niinku mitaan taukoa ei ois ollutkaan...

Saa naha vielako ma osaan.

 

Viikonloppuna saatiin nauttia viela ihanasta ilmasta. Nahtavaksi jaa oliko viimeset natit ilmat talle kesalle. Ja koska meillahan on tassa lahella aivan taydelliset ulkoilumaastot niin pakattiin evaat ja pallot ja uunokortit kassiin ja hypattiin pyorien paalle.

 

 

 

Ehka joissain kohti oltiin vahan ylimielisia ja lahettiin reitille missa selkeesti luki "maastopyorailyreitti", mutta niin vaan niistaki selvittiin ja matka jatkui.

Ja siis olihan meilla vahan niinku maastopyoratki oikeesti..

 

 

Tunnin pyorailyn jalkeen vihdoin loydettiin sopiva paikka ja levaytettiin tavarat siihen

 

 

 

 

 

Pojat pelaili ja ma  keskityin ottamaan kuvia ja aurinkoa.

 

Kotimatkalta loyty viela sopivasti jatskiauto ja pysahdyttiin syomaan jadet

 

 

Taydellinen sunnuntai.





Ikinuori leipuri

Viime keskiviikona valitin kuinka vapaapaivat tuppaa olemaan kiireisia.

Helpolla ei oo tanaankaan paasty.

 

Ennen lounasta meilla oli jo valmiina illaksi kasvislasagnea, valipala myslipatukoita, sampylataikina ja pullataikina.

 

 

Ja tosiaankaan aamulla heratessa en ajatellut moista urakkaa.

Mutta oikeestaan olen ihan tyytyvainen.

Nyt mulla on valmiina ainakin toihin vietavat perjantaiksi. Mulla on nimittain sillon synttarit ja kaikilla muillakin on ollu tapana tuoda jotain hyvaa sillon niin en uskalla tehda poikkeusta.

 

 

Noista mun korvapuusteista tuli vahan levahtaneita versioita mutta olkoon. Eihan se makuun vaikuta.

Nyt hetken levahdan ja sitten taas sinne uimakouluun.

Huomenna toihin lepaamaan.

 

Pakko viela kertoa hauska juttu. Joka osu sopivasti just synttareitten kynnykselle. Nyt ei ehka  niin harmita etta tulee taas yksi vuosi lisaa...

Eilen olin hakemassa poikaa hoidosta kun yksi tadeista tuli luokseni ja sanoi etta niin sa olit sen N:an sisko :) Vahan alko jo ittea hymyilyttaa ja sain sanotuksi etta ei kylla ma oon sen aiti.

Tytto jai mua haavi auki tuijottaa ku mun sitten piti jo juosta pojan peraa.

 

Johan edellisesta olikin aikaa. Viimeksi mustaakseni olin 25 kun mulle junassa myytiin lastelippu..





Taytetyt paprikat

Me tehtiin eilen pitkasta aikaa taytettyja paprikoita.

Taa oli joskus yks meijan lepmppareista mutta jostain syysta ollaan unohdettu se.

 

 

 

Naa on siita ihania etta valmistus on helppoa ja suht nopeaa.

Ja taytteeksi voi laittaa mita mista tykkaa.

 

 

Miehille tuli jauhelihaa, makkaraa, couscousia ja fetaa.

 

 

Mulle tuli muuten sama mutta lihat oli korvattu soijarouheella.

 

Paalle juustoraastetta

 

 

Uuniin...

 

Ja odotuksen jalkeen

 

 

ahmimaan.

 

Laitettiin mukaan miehen lemppari, kokonainen valkosipuli jonka leikkasin paasta ja valutin sisaan oliivioljya.

Om nom nom...

 

 





Kiireinen vapaapaiva

Keskiviikko. Siis vapaapaiva.

Mulla vaan tuppaa naa vapaapaivat olemaan stressaavampia ja aktiivisempia kun tyopaivat.

 

 

Tanaan ollaan alotettu paiva jo ennen toihin mennytta isia.

Aamulla sain hermoromahduksen yrittaessani etsia videokameran laturia. Laatikot on taynna kaikenlaista roskaa mutta tietenkaan ei mitaan tarpeellista. Jalleen kerran paatin olla ostamatta mitaan turhaa ja alkaa heittaa tarpeetonta tavaraa roskiin.

Jos ja kun tasta joskus muutetaan niin ollaan muuten aika pulassa tan tavaran kanssa.

Sanokaa pliis joku muukin etta teilla on sama ongelma? Enhan painiskele yksin suuren tavaramaaran kanssa? Enhan?

 

 

Hepuleitten ja aamupalan jalkeen mentiin pojan kanssa kauppaan kavellen kun oli niin ihana ilma.

Uskokaa tai alkaa niin taalla satoi aamulla lunta. En meinannu itsekkaan uskoa.

Menomatka kauppaan meni pojalta sukkelasti kun piti leikkia lumessa.

Mutta paluumatkalla lumi oli jo sulanut pois eika kavelysta meinannut tulla mitaan.

 

Poika alkoi tekemaan kaverilleen korttia synttareille mihin ollaan tanaan menossa

 

 

Ja silla aikaa mina vaansin meille ruoat illaksi.

Synttareilta suoraan sannataan meinaan uimakouluun.

Ja tata on kylla odotettu

 

 

Vuoden verran ehdittiin olla jonotuslistalla kunnes viimein paikka aukesi.

Saatiin kirje kotiin viime viikolla ja siita lahtien ollaan kuultu kysymys, onko tanaan uimakoulupaiva, vahintaan viis kertaa paivassa.

 

Yritin eilen tavata uimakouluunmeno-ohjeita huonolla hollannintaidolla. Ja sain ainakin selville sen ettei vanhemmat mene altaaseen mukaan. Ehka.

Mutta kaippa ne siella auttavat kielitaidotonta ummikkoa..

 

Hyvaa keskivikkoa kaikille. Toivottavasti kaikialla paistaa jo kevataurinko!

Iholla

En taalla asuessani ole juurikaan seurannut suomalaisia ohjelmia.

Alkuun yritin  netista joitain loytaa mutta aina ne joita olisin halunnut katsoa, ei ollut katseltavissa ulkomailla. Ja koska paikallisillakin kanavilla on niin paljon katsottavaa niin ei nahty tarpeelliseksi hommata mitaan suomalaista kanavapakettia.

Olen ollut siis autuaan ulkona kaikesta.

 

Kunnes eraan suomalaisen suosituksesta eksyin katsomaan putousta.

Ihan huippu. Mun ehdoton lemppari oli Sanna-Raipe.

 

Ja sitten talla viikolla ystavieni suosituksesta katsoin ensimmaista kertaa Iholla-sarjaa.

Ja nyt olen taysin koukussa.

Olen kahdessa illassa katsonut kaikki katsottavissa olevat jaksot ja harmittelen ettei ihan ensimmaisia jaksoja enaa nae.

 

 

Miten sita voikin toisten ihmisten tavallinen elama kiinnostaa niin paljon?

Olen aina ollut reality-sarjojen suurkuluttaja, mutta ainahan niissa on jonkinlainen "juoni" takana. Draamaa ja suuria tunteita. Varsinkin amerikkalaisissa.

Mutta tassa ei ole mitaan. Ehkapa se siksi koukuttaakin.

 

Nyt tata sarjaa seurattuani sain idean.

Miksei sita omaakin elamaa voisi dokumentoida?

Ei siis kenenkaan muun kayttoon kun omaan.

 

Sain toissa jouluna lahjaksi kauan odotetun videokameran. Ja vaikka rakastankin valokuvata ja videokuvata niin aika usein tulee kuvattua vaan niita erikoisia hetkia.

Kameran kaivaa esille vaan silloin kun tuntuu etta taman hetken haluan tallentaa.

 

 

Mutta miks ei sita tavallistakin elamaa voisi tallentaa?

Ei ehka joka jokapaiva. Eika jokatoinen mutta vaikka kerran viikossa.

Kuvata sita oikeeta elamaa. Hyvia ja huonoja hetkia. Vasymysta, onnea, surua, ruoanlaittoa, toihinlahtoa, pyorailya, halailua, kotia tai mita vaan...

 

Olen itse tosi ujo ja inhoan olla kuvissa ja videolla mutta haluaisin kovasti paasta tasta eroon.

Ja mikas sen parempi keino kun tottua kameran lasnaoloon.

 

Tasta se siis lahtee. Meidan elaman taltiointi.