Huono bloggaaja ilmottautuu taas... Mihin ne päivät oikeen katoaa. Ei tunnu yhtään siltä että olisin ollut poissa blogin parista näin pitkään. Eikä ollut todellakaan tarkoitus. Johonkin se aika vaan meni.
Kun täällä ei kesästä juurikaan saanut nauttia niin luonnonvoimat päätti armahtaa meitä ja laittoi ihanat hellesäät näin alkusyksyyn. Eli lähes tähän päivään asti on saatu nauttia rantakeleistä. Ja rannalla ollankin vietetty paljon aikaa. Ja ulkona muutenkin. Poika rakastaa pyöräilyä ja niinpä me tehdään pyörälenkkejä päivittäin. Joskus jopa kaksi.
Normaalisti meillä ei ole juurikaan mitään kiireitä elämässä ole mutta jotenkin viime viikot on ollut täynnä ohjelmaa. Kuvia ei ole tullut otettua eikä mitkään projektit ole ehtineet suunnittelua pidemmälle.
Mitään maata mullistavaa ei tänä aikana ole tapahtunut mutta joitakin isoja juttuja silti. Muutamia mainitakseni niin meidän pieni mies aloittaa maanataina tarhan. Kaksikielisessä montessorikoulussa. Ei täysipäiväisesti eikä kokonaista viikkoa koska minä olen ainakin vielä toistaiseksi kotona. Mutta pääseepähän vähän muiden lasten kanssa leikkimään ja toivottavasti alkaa pian oppia kieltä. Tarha on noin puolentunnin ajomakan päästä kotoa ja kestää 08.00-14.00 mikä tarkoittaa sitä ettei mies pääse häntä hakemaan, mikä tarkoittaa sitä että me (eli mies) nyt kuumeisesti etsitään autoa, mikä tarkoittaa sitä että MINUN pitäsi taas uskaltautua auton rattiin. En ole koskaan tykännyt autolla ajamisesta ja viimeisen kahden vuoden aika olen ajanut autolla tasan kaksi kertaa. Molemmat noin 3 minuutin pituisia matkoja. Moottoritiellä olen viimeksi ajanut.... No, vuosia sitten. Eli pientä totuttelua vaatii. Paikalliset hullut päivät oli viime viikolla. Siellä tuli käytyä kahdesti. Perjantaina oli myynnissä tuoli jota olen himoinnut jo pitkään joten käytiin tilaamassa ne. Niin ne. Tilausta tehdessä kävi ilmi ettei tuoleja saa ostettua yksittäin vaan pitää ostaa vähintään kaksi. Mitä ei missään oltu mainittu. Joten meille tulee yhden sijasta kaksi tuolia muutaman viikon sisällä. Lisäksi olen löytänyt ryhmän muita expateja täältä ja heidän kanssaan olen tavannut muutaman kerran. Kotia on laitettu. Tämä työhuone/vierashuone/leikkihuone on päivittäin työn alla ja pikkuhiljaa tulee valmista. Olen syönyt paljon ja epäterveellisesti. Nyt kun olen naimisissa aivot tuntuu ajattelevan ettei enään tarvitse niin välittää linjoistaan. Tähän ongelmaan on kyllä tarkoitus pureutua mahdollisimman pian. Ihan senkin takia että kuuden viikon päästä me lähdetään lomalle. Tavallaan extempore lomalle. Miehellä on vielä lomapäiviä jäljellä ja ne on käytettävä tämän vuoden puolella. Ja tiedossa kyllä oli että johonkin mennään vielä tänä vuonna. Lähinnä mietittiin jotain Pariisi-Barcelona-Lontoo akselilla mutta viattoman letkautuksen ansiosta (joka ihme kyllä ei tullut omasta suusta) meillä on nyt lentoliput jonnekkin aivan muualle.
Näissä merkeissä olen siis laiminlyönyt blogia. Mutta nyt teen paluun. Taas.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti