Kannustujoukkona

Viime viikonloppu oli yksi parhaimmista pitkaan aikaan.

Sain vieraaksi ihanat ystavani suomesta. Perjantai-ilta kului ihanan naurun ja vanhojen muistelun merkeissa. Juttua riitti melkeen kolmeen asti yolla jolloin oli pakko luovuttaa ja menna nukkumaan.

 

Lauantaina sitten otettiin tyttoporukalla junan nokka kohti Amsterdamia jonne tuli kaksi kaveria suomesta lisaa. Miehet suunnisti muualle ja sain olla ihan vaan kavereiden kanssa.

Syotiin ja juotiin hyvin ihanassa pihviravintolassa. Vahan kylla joutui neuvottelemaan etta saatiin kasvisyojallekkin poperot mutta lopulta paastiin yhteyisymmarrykseen ja hyvaa oli.

 

Sunnuntaina oltiin sitten pirteena liikenteessa heti aamusta.

Paastiin kannustamaan ihanaa ystavaani maratonilla.

 

 

Vaikka koko viikonloppu muuten oli lammin niin sunnnuntaina sitten meinas vahan tulla kylma tienposkessa seisoskellessa. Mutta pieni taukoliikunta piti jalat ja kadet lamposena.

Fiilis oli ihan mahtava ja kannustettiin kaikkia nakemiamme suomalaisia ja saatiin paljon kiitosta ja hymyja.

 

 

Muu porukka suunnisti viela juoksun jalkeen syomaan mutta mina otin junan kotiin ja meinasin tosiaan nukahtaa junaan. Kotona ei sitten muuta kun kuppi kuuma teeta ja kuuma suihku ja petiin. Olin unessa kuulemma ennen meijan pienta.

Etta rankkaa oli muuta ah niin ihanaa. Nailla jaksaa taas monta viikkoa.

 

Kylla hyvat ystavat on kultaakin kalliimpia!





Sisustus paivitys

Sain siivoillessa pienen inspiraation vahan paivittaa sisustusta. Niinhan ne vaittaa etta vaihtelu virkistaa.

 

 

Iso lamppu ja muut tilpehoorit sai vaistya hurrikaanien tielta.

 

 

Ja viela kimppu tuoreita kukkia.

 

 

 

Lamppu paatyi olohuoneen sivupoydalle

 

 

Ja minikasvihuoneetta vahan koristelin niin paasi sekin poydalle.

 

 

 

Voilà!

Ja hinnaksi talle paivitykselle tuli 3.49 mita kukat maksoi.

 

Nyt taa lahtee hakee miehiaan kentalta.

 





Kuka teilla siivoaa?

Yksi kivoimmista asioista tassa yksinaan olossa on se etta kun paikat laittaa jarjestykseen, ne myoskin pysyy siistina kunnes itse sotkee. Ja jos aamukahvikuppi unohtuu poydalle siita ei voi kun syyttaa itseaan. Normaalisti tassa taloudessa sotketaan myos sita mukaa kun siivotaan. Kun sen lelukopan saa vaan niin helposti kipattua keskelle lattiaa ja kun ne sukat ja kalsarit ei vaan oo vielakaan oppinu kavelemaan itse pesukoneeseen...

 

Toissa tuli sitten puheeksi etta mita kaikkea kivaa olen tehnyt sina aikana kun pojat on ollu suomessa. Kerroin siina sitten etta sita ja tata ja sitte siivoillu aika paljo...

''Siis eiko teilla vielekaan kay siivoojaa?'' kuului kun yhdesta suusta. Ei siis ollut ensimmainen kerta kun asiasta keskustellaan. Suurimalla osalla keskusteluun osallistuneista tuntui olevan oma siivooja.

 

 

Kuulin monia monia hyvia syita kayttaa siivoojan palveluita. Ja kieltamatta olisi aika ihanaa tulla perjantaina rankan tyopaivan jalkeen siistiin kotiin.

Mutta sitten... Ajatus siita etta joku ventovieras haaraisi meilla sillon kun ketaan ei ole kotona, koskisi omiin henkilokohtaisiin tavaroihin. Se ei tunnu houkutelevalta.

 

 

 

Ja jos olen missaan maarin tullut aitiini jolla on tapana siivota koti lattiasta kattoon jo pelkastaan siita etta huoltomies saattaa olla tulossa ilmaamaan pattereita, asentamaan tiivisteita tai mita tahansa. Eihan kellekkaan voi likaisen kodin ovea avata. Mita se kertois naapureille.. Niin todennakoisesti itsekkin kayttaisin edellisen illan paikkojen puunaamiseen ja olisin vielakin stressaantuneempi. Mita apua siivoojasta sitten olisi?

 

Hinnat siivoojan palveluista kuullosti omaan korvaan varsin kohtuulliselta mutta maksaminen toiselle asiasta jonka voin itse tehda ilmaiseksi ei sekaan oikeen houkuta. Myonnetaan, olen aika tarkka rahoistani (valikoivasti..).

 

Niin ja kylla ma vahan tykkankin siivoomisesta. Vaikkei se ehka paallepain nakyiskaan.

Ja kylla se lasillinen viinia maistuu taivaalliselta kun perjatai-illalla istahtaa sohvalle ja katsahtaa edes jokseeenkin siivottua kotia. (Koskaanhan ei kaikki ole tip top.)

Tuntuisko se sitten samalta jos ei olis itse uurastanu?

 

Loppuunvetona vois todeta ettei meille olla aikankaan viela palkkamassa siivoojaa. Ja vastaisuudessa olen hissukseen siita tyopaikalla.



Pikku topposet

Lahipiiriin on viime aikoina putkahdellu pienia nyytteja. Ja lisaa on tulossa. Joten oon miettiny mita kivaa naille pienille vois lahettaa ja paatin kokeilla yhta juttua joka on ollu mielessa jo pitkaan.

Pienia topposia.

 

 

Ja vaikka inhoan syvasti Uggeja ja kaikkia niiden kopioita ne pienet miniversiot on vaan alyttoman sopot. Jotenkin moni asia on minikoossa niin paljon kivempi.

Ja niista taa idea sai alkunsa.

 



 

Sisalla on ihan perus fleecea ja kiinnitys pienella nepparilla.

 

 

Ihan taydelliset naista ei tullu joten naa ei varmaan paady viela kellekkaan. Kunhan taas on aikaa niin surautan toiset.

 

Huominen tyopaiva ei yhtaan houkuttele. Olisin voinu viela jatkaa viikonloppua ja aamutakissa puolillepaivin haahuilua.

 



Sirpaleet tuo onnea

Moikka taas pitkasta aikaa. Taa bloggaaja on ollu vaha saamaton viime aikoina. Juttuja kylla olis. Katotaan jospa tasta vahan piristyis.

Ma oon ollu ittekseni torstaista asti. Ja vasta ens keskiviikkona tulevat miehet takaisin. Taytyy sanoa etta on tassa itekseen kotona olemisessa omat hyvat ja huonot puolensa. Toistaalta tuntuu etta on ihanan hiljasta, mutta toisaalta taas on liian hiljasta. Ja aamulla tuli miesta iso ikava kun meidan alakerran vessassa oli jarkyttavan iso hamahakki... Annoin herra Hamahakin olla ja menin suosiolla ylos vessaan...

 

 

Oon yrittany ettia meille sellasta pienta poytaa yhteen nurkkaan jossa meilla on toinen Ghost tuoleista. halusin tehda siihen sellasen pienen istumanurkkauksen. Mutta sopivankokosta ja hintasta ei meinannu loytya. Kunnes viime viikonloppuna viimein nappas. Loysin juuri sopivan poydan mutta jaljella oli enaa mallikappale mita ne ei meinannu millaan myyda.. Lopulta saatiin varmistus joltain isommalta pomolta ja poyta oli mun.

 

 

Perfect ettenko sanois.

 Just sopivan kokonen etta saa kaikkea turhaa sopoa tilpehooria siihen ja viela teekupin.

 

 

 

 

Tykkaan paljon.

 

Minttuteeta tuoreista mintunlehdista. Mun uus leppari.


Ja jottei olo kavis turhan seesteiseks ja helpoks niin paatin heittaa asken ruoat lattialle.
Ja montako kertaa oon pojalle sanonu ettei ruokaa kuulu lattialle ja astioiden kanssa pitaa olla varovainen. No onneks ei kukaan ollu nakemassa..

 



Ja oikeestaan meilla on ollukki tarkotuksena vahan vahentaa astioita ja se laikkariki pitais alottaa.. Etta kai taa oli joku merkki etta ois aika alottaa.

 

P.S: Me saatiin vihdoin ostettua lentoliput lomalle. Suunnileen 10 vko pitais jaksaa odottaa..