Sunnuntaita! Jokos on kello ja käännetty?
Meillä on. Ne kellot mitkä automaattisesti siirtävät itsensä oikeaan aikaan. Muut kellot vielä raksuttaa vanhaa aikaa.
Tämä viikko ei mennyt ihan suunnitellusti. Mutta koskas niin kävisi. Pojan hoidossaolo otti vähän takapakkia ja päädyin viettämään muutaman päivän itsekkin tarhalaisena. Ja täytyy kyllä sanoa että minusta ei olisi tarhan tädiksi. Oman lapsen kuosiin saaminen on aina joskus työn ja tuskan takana, ja kun samanlaisia huuhaita on ryhmässä yli 10, on meno aika hurjaa.
Keskiviikkona isäntä soitti melkeen heti vietyään pojan hoitoon että minun pitää lähteä sinne koska poika oli surkeana. Enpä sitten sen kummemmin pynttäytynyt saatikka ehtinyt suihkuun ja ajattelin vaan käydä hakemassa pojan kotiin. No... Tätä virhettä en tee enää toiste. Kävi nimittäin sitten niin että tarhalla olikin sinä päivänä viralliset avajaiset. Minä pyrähdin paikalle rönttövatteissani ja tukka takulla. Muut äidit ja isit oli siististi pukeutunut. Ja olivat leiponeet kakkuja ja vaikka mitä. Ja toivat koululle lahjoja. Lehdistö oli paikalla ja kuvia räpsittin ja puheita pidettiin. Täytyy sanoa että kyllä hävetti. Olisin liuennut paikalta nopeasti mutta olin sitten parkkerannut auton vähän miten saattuu kun luulin käväiseväni vaan siellä joten oku oli blokaanut autoni täysin.
Tämä tarina jaksaa nyt naurattaa perhettä ja kavereita suomessa. Minua ei juurikaan naurattanut.
En tiedä miksi meille ei ilmotettu tästä mitään. Ja kun tarhalta kyselin torstaina sieltä vaan todettiin että " ai te ette tiennyt." Eipä tiedetty ei. Mistäs sitä voiskaan tietää jos kukaan ei kerro.
Mutta sainpas jotain aikaseksikin viikolla.
Poika sai viimein uuden pipon.
Ulkona alkaa olla jo aika viima joten pipo tuli tarpeeseen. Lapasetkin piti näpertää viikonlopun aikana muttei ole ollut aikaa.
Muutaman joulukoristeenkin hurautin singerillä. Niistä lisää myöhemmin.
Tämän viikon meillä päättää Halloweenjuhlat muiden expatien kanssa. Ja kun en kovin tästä kaupallisesta juhlasta (ainakaan toistaseksi) perusta niin pääsi sitten unohtumaan että pitäisi pojalla olla joku asu juhliin. Ja eikun kauppaan ostamaan.
Olisin mielelläni kyllä tehnyt itse mutta tajusin liian myöhään. Ehkä ensi vuonna sitten.
Tänään illalla luvassa menoraporttia tältä viikolta.
Pojat lähtee taas peliin joten minulle jää aikaa postailla.
Siihen asti Hauskaa sunnuntain jatkoa!
Voi ei! Minulle on myös useita kertoja käynyt niin että en ole informaatiota jostakin asiasta koulun puolesta saanut ja sitten ollaan oltu hooomoilasena kun kouluun on menty...niinpä olen nykyään oppinut tarkistamaan asiat koulun nettisivuilta, tosin mun mielestä pienten lasten äitejä voisi ainakin aluksi informoida poikkeavista jutuista ihan paperilla....
VastaaPoistaMe emme vietä tänä vuonna Halloweenia muuten kuin kurpitsoilla pihaa koristelen, parin viikon päästä koulussa juhlistetaan sint maartenia jolloin lapset pukeutuvat naamiasasuihin ja koulu on koristeltu lyhdyin. Ehkä meillekin käy niin että tulee asu hankittua tänä vuonna kaupasta;)
Hyvä tietää etten ole ainoa hoomoilanen :) Tästä lähtien kyttään itsekkin niitä nettisivuja vähän tarkemmin.. Mutta tosiaan toi informaation antaminen paperilla olis kyllä paras vaihtoehto.
VastaaPoistaMusta oli mahtavaa että täältä löytyy noita naamiaisasuja monesta kaupasta. eikä hintakaan päätä huimaa.