Niinhän ne väittää, että pelkistä sydänsuruista voi tulla fyysisesti kipeäksi.
Mies lähti eilen aamulla kukonlaulun aikaan ja lähes samaan aikaan kun ovi sulkeutui, kuume nousi.
Tosin tauti oli jo muutaman päivän tehnyt tuloaan. Aamuisin voisin tehdä omaisuuden jos työskentelisin viihdelinjoilla...
Tämä sairastaminen miehen työmatkan aikaan alkaa olla lähinnä enemmän sääntö kun poikkeus. Vähän niinkun tunnollinen työntekijä sairastaa aina lomalla, niin tunnollinen kotiäiti sairastaa kun mies on poissa. Onneksi mies ei kovin usein ole tänä vuonna ollut poissa.
Illalla käytiinkin sitten pojan kanssa kaupassa ostamassa vähän iltapalaksi herkkuja.
Äitille mozzarellaleipiä, teetä ja vitmamiinimehua. Rakastan mozzarella-pestoleipiä. Jos saisin nyt päättää mitä söisin viimeiseksi ateriakseni, valitsisin mozzarella-pestoleivän. Poika sai itse valita oman "herkkunsa" ja valitsi viinirypäileet.
Ostin myös testiin "ruisleipää." Tämä suomalainen koneisto vaatii toimiakseen kuituja ja niitä ei juurikaan tavallisissa leivissä ole. Ja kun aldi jostain syystä lopetti ruisleivän myymisen kaupassaan, olen epätoivosesti yrittänyt jokapaikasta etsiä jotain edes vastaavaa.
Ja nyt onneksi löysin nämä. Eikä ihme ettei aikasemmin ole osunut silmään. Nämä oli piilotettu lähes lattiatasolle... Mutta hyvää oli. Vähän samanlaista kun suomalainen Real. Vatsa kiittää.
Tänään olo oli hitusen parempi ja päätin toteuttaa vihdoinkin pitkään päässä muhineen tyynynpäällisen.
Ja tietenkin piti päästä kuvailemaan heti viimesen tikin jälkeen joten silitys jäi..
Muutaman sentin liian iso siitä tuli eli täytyy muutamalla pistolla vähän kursia kasaan.
Ja silittää.
Puikoillakin on taas silmukoita
Ne lapaset on vieläkin tekemättä...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti