Meidän kodin etsintä rintamalla alkaa pikkuhiljaa tapahtua.
Lauantaina käytiin katsomassa kahta asuntoa.
Molemmat oli sellaisia joissa olisin hyvinkin voinut kuvitella asuvani.
Ensimmäinen vain oli hieman kallis joskin kyllä todella hieno. Suurin miinus kuitenkin oli että asunto oli vuokramaalla ja ylimääräisiä kuluja tästä olisi ollut yli 2000€ vuodessa.
Toinen olikin hieman edullisempi ja minusta ihana. Jos jotain negatiivista olisi pakko keksiä niin se olisi että kylpyhuone oli aika pieni. Mutta tätä mennään katsomaan uudestaan heti kun päästään.
Mies kyllä tykkäsi enemmän tuosta ensimmäisestä asunnosta mutta päätettiin kuitenkin unohtaa se jo valmiiksi kalliin hinnan ja vuokrakustannusten takia.
Maanantaina mennään kuitenkin vielä käymään yhdessä toisessa asunnossa.
Enkä haluaisi vielä hehkuttaa mutta siinä olisi kaikki mitä me uudelta kodilta haluamme.
Ja hintakin sopiva. Mutten halua innostua vielä.
Eilen pääsin vihdoin torille kankaita ostamaan ja mukaan tarttui muutama puuvillakangas ja pipokangasta. Vaikkei täällä enään ole pipoa tarvinnutkaan. Mutta tuleehan taas ensi talvi.
Puuvillakangas pääsi heti singerin alle kun surauttelin pojalle merihevosen Sisusta Tildan Tapaan-kirjan ohjeilla.
Ei ihan täydellinen, mutta kelpasi pojalle leikkeihin. Niin kiire tuli etten ehtinyt ommella tälle siipiä (vai mitkä ne on?) joten tämä on nyt siivetön hevonen.
Intoa olisi kyllä ommella lisää mutta aikaa ei tunnu olevan.
Nytkin keittiössä odottaa tiskivuori ja kylpyhuoneessa pyykkivuori. Niin ja makuuhuoneessa lajittelemattomien puhtaiden pyykkien vuori. Huoh...
Aamulla kävin salilla tarpomassa sykemittariin ennätyslukemat kalorien kulutuksessa ja se kyllä tuntuu kropassa.
Venyttelykin jäi. Että aamua ja niitä kipeitä lihaksia odotellen.
Illalla ajattelin hyvällä omallatunnolla loikoilla sohvalla ja katsella tätä
Nyt niittä vuoria valloittamaan että saan sen hyvän omantunnon!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti