Kahden päivän kuumeilun jälkeen sitä osaa taas arvostaa ihan erilailla esimerkiks seisomista ja istumista ilman sen suurempia ponnistuksia. Oon jo tänään jaksanu tiskata ja pestä pyykkiä. Jei! Vaikka välillä täytyy kyllä vähä oikasta sohvalle keräämään voimia. Huomenna sitä ehkä jo uskaltautuu ulos..
Mies ja poika on flunssaillu jo pidemmän aikaa ja mä olin ihan varma ettei se mulle tartu mutta muhunhan se sitten iski pahiten. Tavallaan oli ihan hyväkin että poikakin oli vähä kipee. Yöt on ollu vähä katkonaisia yskän ja nuhan takia niin se on vähä hillinny sitä sen riehumista päivällä. Harvoin oon kipee mutta sitte ku oon niin oon sitte kunnolla. Toivottavasti mä nyt tällä sairastamisella vältin sen monen viikon flunssan.
Nää kipeenä olot on just niitä mukavia hetkiä ulkomailla asuvana. (tai muuten vaan kaukana apujoukoista)
Vaikka eipä meillä oikeestaan koskaan oo ollu apujoukot lähellä. Niinpä tääkin hoidettiin samanlailla ku ennenki. Mies lähtee töihin 8.00 ja palaa kotiin 18.30.
Eipä naurattanu.
Nyt mä painun vielä sohvan pohjalle syömään pakastepizzaa että saan äkkiä takasin ne pari kiloa mitkä tää kipeily on vieny.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti