Uusia kenkiä ja laukkuja

Nyt vihdoin niitä reissusta löytyneitä aarteita. Vaikka oli niissä vaatteissakin monta ihanaa joille on paljon käyttöä.

Kenkiähän en tarvitsisi yhtään uusia. Mies on kenkäfirmassa töissä joten uusia pareja tippuu meille sillon tällön. Ja vaikken koko elämäni aikana ostaisi uusia kenkiä, pärjäisin kyllä. Mutta joskus vastaan tulee niitä joita ei vaan voi (eikä pidä) jättää kaupan hyllylle. 

Laukkujen kanssa sama homma. Vaikken mitään järkyttävää arsenaalia omistakkaan niin varmasti jokaiseen tilaisuuteen löytyy sopiva laukku. Silti hyviä löytöjä ei vaan voi jättää taakseen.

Tämä oli ehkä kaikista käytännöllisin aarre. Ja oli oikeastikkin ostoslistalla.

iPadille suojakotelo.

Vehjettä ostaessa ei kaupassa ollut kun ruman värisiä koteloita joten se jäi sillon hankkimatta. Eikä myöhemmin sitten haluttu maksaa hirveetä kiskurihintaa merkin omasta kotelosta kun jokapaikassa myytiin niitä samanlaisia "merkittömiä."

Kenkiä jäi käteen kaikkiaan neljä paria. Viisi jos laskee ne lenkkarit.

Niistä ei sen kummempaa tarinaa. Ihania jokainen pari. Rakkautta ensi silmäyksellä..

Laukkuja muutama. Rakkautta nekin.

Tämä oli niin täydellinen. Kaikessa yksinkertaisuudessaan juurikin minun tyylinen. Olen yrittänyt etsiä sopivaa "iltalaukkua" johon mahtuu kaikki tarvittava muttei kuitenkaan ole liian iso.

Ja tämä pikkuinen clutch. Kätkee sisäänsä juuri puhelimen ja kortteja.

Uusia meikkipussukoita. Saan viimein heittää h&m:ltä vuonna nakki ja muusi ostetut menemään.

Sitten vielä vyö

En ole mikään vöiden suurkuluttaja mutta siistille vyölle löytyy silloin tällöin  käyttöä.

Semmosia. 

Sykähdyttikö mikään?

Olisitko kelpuuttanut näistä itsellesi mitään?

Meillä vietetään sade-, ja kipeilypäivää. Poika oli suuren osan yöstä hereillä yskän ja nuhan takia joten ei tänään mennyt hoitoon.

Yritän saada vielä jotain askarteluja valmiiksi ja siivoilla. Minun äiti tulee maanantaina tänne kokonaiseksi viikoksi <3 Me so happy!

Huomenna viedään auto huoltoon ja käydään samalla saksan puolella ostoksilla.

Eilen auto jotenkin sekosi huudatti hälläreitä vähän väliä. Kokeilin kaikkia nappeja mutta mikään ei auttanut. Todella kiusallista. Huomasin kuinka naapurit juoksi ikkunassa katsomassa että mitä ihmettä tapahtuu.

Ja minä jännitin että kumpi ehtii paikalle ensin, mies vai poliisit. Mies oli onneksi nopeampi.

Onko täällä yhtään saksassa asuvia lukioita? Ruoka ja viini shoppailuvinkkejä kaivataan!!

Nyt palaan pienen potilaan pariin.