Reissusta palattu.
Saako sanoa etten millään olisi halunnut? Olisin hyvinkin voinut viettää siellä vielä muutaman päivän. Ihasteltavaa olisi riittänyt vaikka kuinka.
Vaikka lauantaina tulikin käveltyä jalat verille, kirjaimellisesti ikävä kyllä, oli viikonloppu ihanan rento ja leppoisa.
Perjanataina ei ehditty muuta kun käydä syömässä ja sen jälkeen mentiin hotellille uimaan.
Meidän pieni vesipeto olisi ollut altaassa tunti tolkulla mutta vesi ei ollut kovin lämmintä ja kun huulet alkoi pojalla sinertää oli aika lähteä nukkumaan.
Ennen nukkumaan menoa saatiin vielä puhelu respasta. Joku oli valittanut että meidän huoneesta kuului liikaa meteliä... En tiedä miten sitä saisi vielä hiljaisemmin syötyä iltapalan, vaihdettua yöpuvun ja pestyä hampaat?
Tämä oli ensimmäinen kerta koko 30-vuotisen elämäni aikana kun minun huoneestani on tehty valitus.
Lauantai aamuna syötiin hyvä aamupala ja lähdettiin kaupungille.
Saatiin hyviä vinkkejä hotellin respasta jossa sattumoisin oli suomalainen nainen töissä.
Hän neuvoi meille mm. tällaisen lasten leikkipaikan johon suunnistettiin ihan aluksi.
Suomalainen leikkipuisto tuntui tämän rinnalla melko vaatimattomalta.
Ja kun oli leikitty tarpeeksi mentiin syömään lounasta ja sen jälkeen kierreltiin kaupungilla monta tuntia.
Kuvasaldo jäi yllättävän pieneksi. Taisin lumoutua tästä kaupungista niin täysin että unohdin ottaa kuvia...
Olisin voinut kierrellä kaupungilla vielä pidempäänkin mutta koska jalat jo huusivat hoosiannaa ja poika halusi vielä uimaan, oli päätettävä tämän kertainen turistikierros.
Meillä kävi hyvä tuuri sään kanssa.
Sillä sunnuntaina ajeltiin kotiin tällaisessa säässä.
Mukanaani tältä reissulta sain pienen nuhan joka toivon mukaan menee pian ohi.
Mies lähtee keskiviikkona suomeen eikä lapsen hoitaminen puolikuntoisena oikeen innosta.
Aamulla kävin ilmottautumassa hollannin kielen kurssille (vihdoin..) ja nyt minulla olisi ratkaistavana pieni lapsenhoito ongelma. Ja aikaa on ruhtinaallisesti maanantaihin.
Nyt hetkeksi sohvan nurkkaan kirjan kanssa ennen kun poika herää unilta.
Vaikka lauantaina tulikin käveltyä jalat verille, kirjaimellisesti ikävä kyllä, oli viikonloppu ihanan rento ja leppoisa.
Perjanataina ei ehditty muuta kun käydä syömässä ja sen jälkeen mentiin hotellille uimaan.Meidän pieni vesipeto olisi ollut altaassa tunti tolkulla mutta vesi ei ollut kovin lämmintä ja kun huulet alkoi pojalla sinertää oli aika lähteä nukkumaan.
Ennen nukkumaan menoa saatiin vielä puhelu respasta. Joku oli valittanut että meidän huoneesta kuului liikaa meteliä... En tiedä miten sitä saisi vielä hiljaisemmin syötyä iltapalan, vaihdettua yöpuvun ja pestyä hampaat?
Tämä oli ensimmäinen kerta koko 30-vuotisen elämäni aikana kun minun huoneestani on tehty valitus.
Lauantai aamuna syötiin hyvä aamupala ja lähdettiin kaupungille.Saatiin hyviä vinkkejä hotellin respasta jossa sattumoisin oli suomalainen nainen töissä.
Hän neuvoi meille mm. tällaisen lasten leikkipaikan johon suunnistettiin ihan aluksi.
Suomalainen leikkipuisto tuntui tämän rinnalla melko vaatimattomalta.
Ja kun oli leikitty tarpeeksi mentiin syömään lounasta ja sen jälkeen kierreltiin kaupungilla monta tuntia.
Kuvasaldo jäi yllättävän pieneksi. Taisin lumoutua tästä kaupungista niin täysin että unohdin ottaa kuvia...
Olisin voinut kierrellä kaupungilla vielä pidempäänkin mutta koska jalat jo huusivat hoosiannaa ja poika halusi vielä uimaan, oli päätettävä tämän kertainen turistikierros.
Meillä kävi hyvä tuuri sään kanssa.Sillä sunnuntaina ajeltiin kotiin tällaisessa säässä.
Mukanaani tältä reissulta sain pienen nuhan joka toivon mukaan menee pian ohi.
Mies lähtee keskiviikkona suomeen eikä lapsen hoitaminen puolikuntoisena oikeen innosta.
Aamulla kävin ilmottautumassa hollannin kielen kurssille (vihdoin..) ja nyt minulla olisi ratkaistavana pieni lapsenhoito ongelma. Ja aikaa on ruhtinaallisesti maanantaihin.
Nyt hetkeksi sohvan nurkkaan kirjan kanssa ennen kun poika herää unilta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti